Sumppuuntumista vastaan tietoverkkojen avulla

Jouni Backman. Copyright: Minna Surakka

Tietoyhteiskuntaulottuvuus on saatava integroitua kaikkien organisaatioiden kehittämisohjelmiin aidosti sisään tai Suomi menettää etulyöntiasemansa. Suomessa mietitään liikaa tekniikan tulevaisuudessa tuomia mahdollisuuksia eikä osata hyödyntää jo olemassaolevia, väittää kansanedustaja Jouni Backman. Tulevaisuusvisioiden lisäksi maakuntansa edustaja pohtii maakunnan kehittämistä, eduskuntavaalien suhteellisuutta ja ydinvoimaa.

Suomalaisen vaalijärjestelmän uudistustyö on parhaillaan käynnissä. Nykyisen d´Hondtin vaalijärjestelmän sanotaan suosivan suuria puolueita. Se myös asettaa maan eri osat eriarvoiseen asemaan: kun Uudeltamaalta eduskuntaan pääsee jo reilun kolmen prosentin kannatuksella, täytyy puolueen tai vaaliryhmittymän Etelä-Savossa haravoida äänestäjien joukosta yli yhdentoista prosentin kannatus. Kun Etelä-Savosta valittavien kansanedustajien määrä laskee kuuteen, äänikynnys nousee jo yli neljääntoista prosenttiin.

Savonlinnalainen kansanedustaja Jouni Backman ei pidä nyt esillä ollutta vaalipiirien yhdistämistä hyvänä keinona ongelman hoitamiseksi. Jos Etelä- ja Pohjois-Savon vaalipiirit yhdistetään ja mukaan otetaan ehkä vielä Pohjois-Karjalakin, kansanedustajien ja äänestäjien välille tulee liikaa etäisyyttä. Parempana hän pitää vaalialuemallia, jossa pyritään parempaan suhteellisuuteen puolueiden äänimäärien ja edustajapaikkojen välillä, toisin sanottuna saman kannatuksen pitäisi riittää edustajapaikkaan joka puolella maata.

Vaalialuemallissa maa jaettaisiin vaalipiireihin entiseen tapaan, mutta tuloslaskennassa vaalipiireistä, joita on neljätoista, muodostettaisiin seitsemän vaalialuetta. Edustajapaikat jaettaisiin puolueille niiden vaalialueella saaman äänimäärän mukaisesti. Puolueiden sisällä edustajanpaikat taas jaettaisiin vaalipiireittäin eniten ääniä saaneille ehdokkaille.

Vaalitavan uudistamisella on jo kiire, sillä se vaatinee muutosta perustuslakiin. Näin ollen kahden eduskunnan olisi käsiteltävä lakimuutos. Backman toivoo, että uudistus pystytään toteuttamaan jo vuoden 2007 eduskuntavaaleissa, kuten tällä hetkellä on tavoitteena.

Kansaa edustamassa

Pariin otteeseen ministerinäkin toiminut Backman arvostaa rivikansanedustajan työn jopa korkeammalle kuin monet muut luottamustehtävät, sillä kansanedustajaksi ei pääse ilman laajaa tukea äänestäjiltä. Moneen muuhun toimeen sitä vastoin riittää paljon pienemmän piirin tuki, hän huomauttaa.

Kansanedustajuus on kokeneellakin poliitikolla katkolla joka neljäs vuosi. Backman kertoo päätavoitteekseen uudistaa oma määräaikainen työsuhteensa tulevissa vaaleissa. Kaikki muu, kuten mahdollinen ministeriys tai sosiaalidemokraattisen puolueen varapuheenjohtajuus tulee sen ohessa, jos on tullakseen, hän toteaa.

Tämän kevään suurimpia päätöksiä on tulossa oleva äänestys ydinvoiman lisärakentamisesta tai uuden ydinvoimalan hylkäämisestä. Asia mietityttää Backmania vielä viimeisinä äänestystä edeltävinä viikkoina. Vuoden 1993 äänestyksessä ydinvoimalle ei-äänen antaneen kansanedustajan kanta uuteen hakemukseen on yhä auki, sillä hän haluaa perehtyä mahdollisimman laajasti saatavilla olevaan asiantuntija-aineistoon.

Copyright: Minna Surakka

Ydinvoimaratkaisussa Backman puntaroi paitsi ydinvoiman lisärakentamisen vaikutusta ympäristö- ja energiapolitiikkaan, myös kestävää, ympäristonäkökulmat huomioon ottavaa talous- ja työpolitiikkaa. Asiantuntijoiden kuulemisen jälkeenkään hän ei tunne saaneensa yksiselitteistä vastausta siihen, mitä energia- ja ympäristöpolitiikan kokonaisuudelle pitäisi tehdä.


Ydinvoiman turvallisuus kiinni muustakin kuin tekniikasta


Toiminnat hajautettava tietoverkkojen varsille

Stanfordin yliopisto on kutsunut Backmanin toukokuun lopussa Japaniin kertomaan paikallisille aluekehityksestä vastaaville, kuinka Japani siirretään tietoyhteiskunnaksi. Kuukausi sitten hän oli puhumassa samasta asiasta OECD-maiden seminaarissa Pariisissa. Omasta maakunnasta on vähemmän tullut tällaisia kutsuja, muualla osataan näköjään arvostaa tällaista näkemystä enemmän kuin täällä, hän virnistää.

Tietoyhteiskuntakysymykset ovat kiinnostaneet Backmania jo pitkään sekä henkilökohtaisella tasolla että poliittisen päätöksenteon kohteena. Hän näkee tietoverkkoihin perustuvan hajautetun toimintamallin luomisen keinona tasapainottaa keskittämiskehitystä. Suomalaista tietoyhteiskuntakeskustelua vaivaa hänestä kuitenkin liiallinen teknologia- ja organisaatiokeskeisyys. Tärkeintä olisi miettiä, kuinka eri toiminnot saadaan hajautettua tietoverkkojen varsille, hän painottaa.


Mistä löytyvät tietoyhteiskunnan rakentajat?
Vaikka uudistusten on lähdettävä johtoportaasta, tietoyhteiskunta ei saa jäädä herrojen harrastukseksi
Syökö digitaaliaikaan siirtyminen Yleisradion rahoitusta?


EU ei ole päävastuussa maakuntien kehittämisestä

Etelä-Savon maakunta vääntää kättä siitä, kenen liikenneyhteydet pitää saada kuntoon ensimmäisenä. Valtion rahaa kaipaavat ainakin valtatie 5, lentoliikenne ja Savonlinnan ohitustie. Rahaa on kuitenkin luvassa hyvin kitsaasti mihinkään suurempisuuntaisiin rakennushankkeisiin, kertoo Backman. Nyt keskitytään kunnostamaan jo olemassa olevia liikenneyhteyksiä.

Jouni Backman. Copyright: Minna Surakka
Jääkö Etelä-Savo liikennesumppuun?


Maakunnan kehittämistyössä Backmania närästää liiallinen nojaaminen Euroopan Unionin rahoitukseen. EU-ohjelmatyö on Etelä-Savossa ymmärretty jollakin tavalla väärin: sen kuvitellaan korvaavan muun maakunnan hyväksi tehdyn työn, vaikka sen pitäisi täydentää kansallista aluepolitiikkaa ja kehittämistoimia, hän kummastelee. Backman peräänkuuluttaa irrallisten pienten hankkeiden asemasta yhtenäisiä ohjelmapaketteja, jotka tukisivat kunkin seutu- tai maakunnan hyväksi tehtävää perustoimintaa.


Eu-hankkeiden jyvät...
...ja akanat


Nettiradio Mikaelin arkistosta:

Linkki: