Naurusta syntyy sosiaalista liimaa

Copyright: Mervi Sensio

He. Hehe. Hehehe. Hehehehe. Joko naurattaa? Jollei naurata, kannattaa kuitenkin nauraa, vaikka väkisin. Jollei vieläkään millään naurata, on hyvä etsiytyä iloiseen porukkaan, sillä ryhmä nauraa yli 30 kertaa herkemmin kuin yksinäinen. Jos porukkaa ei mistään löydy, voi sellaisen kehittää vaikka omista peilikuvista. Pääasia on, että nauraa usein ja paljon, sillä se on terveellistä.

Nauru ja huumori ovat arjen voimavara. Tämän lauseen nimeen vannoo Vesa Karvinen, jonka oma nauru on joskus ollut kadoksissa. Tänään hän nauraa jo entiseen malliin ja ilokseen saa naurattaa myös muita. Hän on naurukouluttaja. Kolmen vuoden erikoinen ura on osoittanut, että tällaiselle koulutukselle on tilausta.


Mitä, emmekö osaa nauraa?


Suomalainen nauraa keskimäärin viisi minuuttia päivässä. Karvisen mielestä tavoitteeksi voisi laittaa 15 minuuttia, sillä naurun vaikutukset ihmiseen ovat merkittävät. Parin minuutin nauru vastaa 40 minuutin rentoutusta, Karvinen väittää. Kukapa sitä ei nauraisi, sillä nauraminenhan on hauskaa. Se tuntuu hyvälle, se kihelmöi kivasti ja hurjimmillaan koko kroppa hytkyy mukavasti remakan naurun tahtiin. Sellaisen kohtauksen jälkeen ei voi kuin hymyillä. Hyvä olo jää päälle. Nauru rentouttaa, vapauttaa jännityksiä ja jopa auttaa pelkotiloihin. Nauru myös kasvattaa yhteenkuuluvuuden tunnetta, se on kuin sosiaalista liimaa.


Miksi ihmisen pitää nauraa?
Nauru vaikuttaa myös fyysisesti


Rankkaa todellisuutta kestää paremmin huumorin avulla. Karvinen sanoo, että esimerkiksi vammaisille nauru ja huumori ovat todellisia voiman lähteitä. Arkisia pulmia, omaa erilaisuutta ja rankkojakin juttuja käsitellään usein hassulla ja nerokkaalla sanailulla. Erilaisen huumoria ymmärtää parhaiten toinen erilainen.


Nauru helpottaa pelkoja


Naurukouluttajan mukaan hassuttelun kautta syntyvä nauru on rentouttavinta. Myös hyvä oivallus, tilannekomiikka, on erityisen hyvää huumoria. Joskus joku sutkauttaa sanailun, jonka jälkeen porukka hiljenee. Kannattaa kuitenkin nauraa, vaikkei oikein nauratakaan, sillä omituinen huumori voi olla sen kertojalle terapeuttinen tapa irtautua pelosta ja stressistä. Kummallistakin huumoria kannattaa siis yrittää ymmärtää. Joskus huumoriin liittyy myös vallan käyttöä tai toisen loukkaamista. Silloin mennään jo huonon huumorin puolelle.


Hyvä ja huono huumori?


Huumori on oikeastaan elämänasenne. Karvinen kertoo, että tutkimuksessa, jossa haastateltiin yli sataa satavuotiasta ilmeni, että lähes poikkeuksetta heidän elämäänsä seuraava punainen lanka oli huumori. Suomalainen on yleisestä käsityksestä huolimatta yleensä iloinen ihminen, joskin alueelliset erot näkyvät selvästi. Huumorin tyyliin ja nauruherkkyyteen vaikuttavat myös sukupuoli ja ikä.

Copyright: Mervi Sensio
Erilaista huumoria idässä ja lännessä
Naisten, miesten ja lasten naurut?


Mutta mitäpä jos ei vaan naurata? Jos ilo elämästä on kadonnut, eikä sitä meinaa mistään löytää? Naurukouluttajan mukaan nauru voi kadota tiukalla kasvatuksella tai esimerkiksi arjen kovissa koettelemuksissa. Joskus naurua on pidetty jopa häpeällisenä. Opaskirja hienolle naiselle kertoi, että nauraa saa vain hiljaa ja nenäliina suulla. Onneksi näin ei ole enää.


Voiko nauru kadota kokonaan elämästä?


Huumorin rakentaminen elämään on kiinni omasta aktiivisuudesta. Itse on oltava aloitteellinen, Karvinen painottaa. Yhdessä on usein hauskempaa kuin yksin ja hukassa olevaa naurua voi etsiä elämäänsä mukavan porukan kautta. Naurua voi myös hakea vaikkapa viihteestä. Naurukouluttaja sanoo, että tutkijatkin suosittelevat, että sinkkujen kannattaa nauraa vaikka peilikuvansa kanssa. Jalostuneimman huumorin piirre on se, että osaa nauraa itselleen. Ja itsekseen.


Voiko nauraa väkisin?
Miksi nauru tarttuu?
Miksi hyvä vitsi ei naurata kaikkia?


Joskus naurattaa niin, että henki salpaantuu. Karvinen muistaa pankinjohtajan, joka nauraessaan putosi penkiltä. Onko nauramisessa vaaroja? Vakavasti ottaen, ei ole. Lieviä fyysisiä vammoja saattaa tietysti tulla muksahdellessaan tuolilta alas, mutta nauruun kuolleita tiedetään historiassa vain muutama.


Pidentääkö nauru ikää?
Kerro hyvä vitsi


Naurun etsimisen voi aloittaa vaikkapa tästä. Naurukouluttaja opastaa, että aloittamalla sanaleikin he, hehe, hehehe, ja siitä eteenpäin, alkaa nauru varmasti irrota. Väkisin aloitettu nauru pongahtaa aidoksi kikatteluksi jossain hehe-vaiheessa. Vaihtoehtoisesti naurua voi yrittää herätellä alla olevat vitsit lukemalla. Jollei kaikkia ymmärrä, kannattaa silti nauraa. Sehän voi olla humoristisemman ja terveellisemmän elämän alku.

Sarkastista työpaikkahuumoria:
Lääkäri kertoo potilaalle tämän sairastavan vakavaa tarttuvaa tautia. "Tästä eteenpäin voit syödä ainoastaan pitsaa ja kampelaa," lääkäri toteaa potilaalle. "Miksi ihmeessä," ihmettelee potilas. "Ne ovat ainoat ruoat, jotka mahtuvat oven alta".

Rankoista asioista rankkoja vitsejä:
Mitä Titanicin baarimestari sanoi viimeisiksi sanoikseen? "Tulkaa tilaamaan drinkkejä. Kohta kallistuu."

Vesa Karvinen. Copyright: Mervi Sensio

Savolaiset ja pohjalaiset ovat usein vastakkain:
Savolainen: Paljonkos se kello on?
Pohjalainen: Saman verran kuin eilen tähän aikaan.
Savolainen: No ei sitä ois tarvinnu nii minnuutin tarkkuuvella kertoo.

Äkkikäännös tai loppuhuipennus:
Suku meni viemään Kallen kuolinilmoitusta lehteen. Teksti kuului: Kalle Määttänen on kuollut. Virkailija totesi, että toki ilmoitukseen mahtuisi enemmänkin tekstiä. Pari sanaa lisää mahtuisi hyvin ja vieläpä samaan hintaan.
Suku vei kohta uuden ilmoituksen: Kalle Määttänen on kuollut. Mopo myytävänä.

Kielellistä leikittelyä:
Päätä päiväsi Pirkka-kahvilla.

Nettiradio Mikaelin arkistosta:

Linkki: