Kustannustehokas seksi on väärä malli lapselle

Copyright: Suvi Härkönen

Suhde seksuaalisuuteen on monimutkaistunut. Yksikään tenava ei ehdi jaloilleen nousta, kun jo rattaista saa ihmetellä tienvarsimainosten vähäpukeisia dooriksia. Tuttipullo suussa lattialla köllötellessään samainen lapsipolo näkee jatkuvalla syötöllä televisiosta seksistisiä kohtauksia. Mitä näistä ihmisistä isona tuleekaan? Erottavatko he hellyyden kopeloinnista ja rakkauden pornosta? Mitä äiti ja isä voivat tehdä, jottei seksistisestä maailmankuvasta tule jälkikasvulle arkinen maailma? Kustannustehokkuuteen, taloudellisiin voittoihin ja rajattomaan avoimuuteen on saatava joku tolkku. Inhimilliseen elämään ne eivät kuulu.

Seksuaalisuus on läpi elämän kehittyvä prosessi, johon vaikuttavat monet asiat. Perheneuvoja Eija Himanen tietää, että jokaisen fyysiseen seksuaalisuuteen vaikuttaa enemmän kuin paljon kaikki muu, mikä kroppaa ympäröi. Seksuaalisuus alkaa kehittyä jo pienenä. Läheisyys ja lämpö opettavat hyväksyntää, vahvistavat itsetuntoa ja itsearvostusta. Minäkuva kehittyy lapsen kasvaessa joko positiivisesti tai negatiivisesti. Lapsi imee itseensä ympäristöstä tietoa, eikä ymmärrä asettaa asioita kyseenalaiseksi. Jokainen aikuinen, joka on mukana lapsen kasvatuksessa, antaa tälle esimerkkinsä seksuaalisuudesta. Aikuisten lisäksi seksuaalisuuden rakentumiseen vaikuttaa paljon myös kaveripiiri.


Lapsesta se jo alkaa
Nuorena se jatkuu kavereidenkin kesken


Seksuaalisuuden kehittymiseen vaikuttaa paljon myös moraalinen ja asenteellinen ympäristö, jossa kukin elää. Suomessakin on omat odotuksensa siitä, miten naiset ja miehet käyttäytyvät, miten sukupuolet pukeutuvat ja miten kohtaavat. Mainonta, media ja viihdekulttuuri kaikkineen näyttäytyvät lasten ja nuorten maailmassa merkityksellisinä. Millaista mallia, asenteita ja moraalin tasoa tuo maailma sitten lapsille osoittaa? Aikuisen silmiä eivät hätkähdytä seksistiset kuvat täydellisestä elämästä ja täydellisistä ihmisistä, sillä hehän tietävät, ettei tosielämä ole samanlaista. Lapsi ei tätä automaattisesti tiedä. Esimerkiksi seksielämäänsä aloittava nuori kuvittelee, että jokainen suomalainen tekee myöhäisillan erotiikkaelokuvan tapaan petipuuhissa kimurantitkin akrobatiatemput ja rakastelee kiihkeästi ja osaavasti. Ennen kaikkea koko toimitus on täydellistä. Onko arki sitä, mitä kuvat kertovat? Mistä nuori tietää, mitä todellisuus on?


Kolmas kehä on kulttuuri
Miksi maailma on muuttunut seksistiseksi?
Pitäisikö seksismiä jarruttaa laeilla?


Eija Himasen mielestä nykypäivänä haetaan kaikilla elämän alueilla suuren suuria ja erikoisia elämyksiä. Arkielämän elämykset eivät ole arvossaan. Siten myös seksistä haetaan elämyksiä. Muun muassa yleistynyt pornografia on selkeä seksistisen maailman ja elämyshakuisuuden merkki. Samalla kun kaupalliset tahot kiskovat ilon irti ihmisen heikkoudesta, äidit laittavat itsensä täyteen tällinkiin joka aamu. Kärjistetysti voisi väittää, että ympäristö, kulttuuri ja perhekin äitiä myöten viestivät, että kauneus ja täydellisyys ovat tärkeämpiä asioita kuin se, miltä asiat tuntuvat sydämessä.

Copyright: Suvi Härkönen
Mitä seksismillä tarkoitetaan?
Mitä merkitsee kasvaminen seksistisessä maailmassa?


Eija Himasen mielestä lapsen ja nuoren pitäisi saada rauhassa omaan tahtiinsa muodostaa käsityksiä siitä, mitä seksuaalisuus hänelle merkitsee. Kun maailma tursuaa seksiä, hän ei kuitenkaan voi välttyä joutuvansa kokemaan asioita jo ennen kuin itse on niihin valmis. Mallitkin ovat valmiita. Jo ekaluokkalainen tietää, minkä näköinen on seksikäs.


Ketkä täällä selviytyvät, ketkä eivät?


Se alkaa jo varhaislapsuudesta. Eija Himanen painottaa, ettei seksuaalikasvatus tarkoita luentoja ja palavereja olohuoneessa. Seksuaalikasvatus on esimerkiksi sitä, että vanhemmat näyttävät lämpimät tunteensa toisiaan ja lasta kohtaan. Jos lapsi haluaa jotain tietää, hänelle vastataan totuudenmukaisesti. Lapsi ei ole vielä eroottinen ihminen ja useimmiten hänelle riittää simppeli teoriatieto.


Seksuaalikasvatusta tarvitaan lapsesta asti!
Kasvatus on myös suojelua


Perhe katsoo televisiosta tusinasarjaa, jossa nuoripari juuri häipyy suudellen oven taa. Kuusivuotias tokaisee; no nyt ne meni muhinoimaan! Vanhemmat silmäilevät toisiaan, pitäisikö kommentoida vai olla hiljaa? Pitäisikö televisio sulkea? Perheneuvoja Eija Himanen tyynnyttelee. Lapsen saama käsitys kohtauksesta on, että muhinointi on kahdenkeskistä ja intiimiä hommaa. Siis tervejärkistä. Keskustellakin sopii, kun aiheeksi valitsee hellyyden ja lasten ja aikuisten erilaiset tavat osoittaa se. Tässä vaiheessa lapsen seksuaalikasvatus on pitkällä, mutta työsarkaa aikuisilla riittää vielä vuosiksi.

Eija Himasen mielestä nuoren seksuaalikasvatukseen tarvitaan vanhempien lisäksi muitakin aikuisia. Nuoren silmissä vanhemmat ovat kalkkiksia, eikä seksi kaikkinensa yli kolmekymppisille nuoren mielestä enää kuulukaan. Jos tässä vaiheessa kasvattajakumppaniksi astuu koulu, ollaan oikeilla raiteilla. Opettaja, olipa hän vanha tai nuori, on nuoren silmissä asiantuntija. Hyvä opettaja osaa esittää kuviot selkeästi ja sellaisella itsevarmuudella, että nuoriso ottaa ne vakavasti. Vanhemmat voivat kuitenkin varmistaa, että tietoa on tarjolla, kun nuori sitä tarvitsee. Tervejärkinen nuorisolle suunnattu kirja kirjahyllyyn on yksi tapa. Kirjat, jotka eivät hievahdakaan, tulevat takuulla luetuksi kannesta kanteen.


Tietoa pitää saada ennen kuin se on ajankohtaista


Eija Himanen. Copyright: Mervi Sensio

Seksuaalikasvatus on ollut jo pitkään kouluissa yksittäisten opettajien innostuksesta ja mielenkiinnosta kiinni. Uudessa nyt laadittavassa opetussuunnitelmassa asia otetaan vakavammin. Yläasteikäisille on tulossa terveyskasvatusta, johon seksuaalisuus sisältyy. Eija Himanen huokaisee helpotuksesta. Hän on saamassa asialleen lisää puolestapuhujia.


Miten nuorista kasvaa tervejärkisiä?
Kirkon perhekasvatus panostaa seksuaalikasvatukseen
Eikö voi luottaa, että luonto ajaa tikanpojan puuhun?


Nettiradio Mikaelin arkistosta: