Selvä perjantai vetää tuhansia nuoria

Jari Hämäläinen. Copyright: Päivi Kapiainen-Heiskanen

Otetaan maan ykkösbändi keikalle Mikkeliin ja kaikki nolla promillea puhaltavat pääsevät ilmaiseksi sisään, muut jäävät ulkopuolelle. Nuoret hoitavat keikkapaikan tekniset pystytyspuuhat, ja yli 18-vuotiaat toimivat salissa järjestysmiehinä. Ensimmäinen Selvä perjantai -tapahtuma järjestettiin Mikkelissä 1996, ja nuoria on riittänyt pari kertaa vuodessa järjestettäviin tapahtumiin tuhannen molemmin puolin. Selvä perjantai nostettiin ensimmäisenä vuonna Vuoden nuorisoteoksi ja muutakin suitsutusta on tullut.

Nuoriso-ohjaaja Jari Hämäläinen muistaa ajan ennen Selvää perjantaita, kun nuorisotapahtumassa oli päivystämässä kolme ambulanssia, kymmenen nuorta oli ryypännyt itsensä vatsanhuuhtelukuntoon ja vessoja meni päreiksi. Vähitellen oli selvää, ettei kukaan enää uskalla järjestää mitään, ellei löydy rajoja. Selvä perjantai oli alkuun suuren salaisuuden verhoama. Tiedettiin, että torilla nollat puhaltanut pääsee vieressä odottavalla bussilla salaiseen paikkaan jonkin nimibändin keikalle. Idea puri nuoriin ja alkuun löytyi sponsoreita. Jopa puolustusvoimat avasi kasarmialueensa ja tarjosi kalustonsa kuljetuksiin.


Mitä muistat alkuajoista?
Milloin on oikeasti hirvittänyt?


Selvä perjantai järjestetään nykyään pari kertaa vuodessa. Nimekkäät bändit ja näyttävät kulissit kuuluvat imagoon. Yleisöä paikalla on nykyään keskimäärin 800. Ennätys syntyi aikoinaan jäähallissa, kun nuoria suunnisti paikalle 1500. Ns. ulkojärjestysmiehet ostetaan, mutta sisällä partioi 40-50 vapaaehtoista nuorta.


Millä houkuttelet nuoria mukaan?


Mikkelin moninkertaisesti palkittu malli tunnetaan ympäri valtakuntaa. Sponsoreita mukana oleminen ei kuitenkaan näyttäisi nykyään kiinnostavan, mikä järjestäjiä hivenen harmittaa. Nimekkään nuorisobändin kustantaminen paikalle maksaa keskimäärin 8000 - 10 000 euroa, eikä kaupungin niukkeneva budjetti lupaa ainakaan väljempiä raameja tekijöille lähitulevaisuudessakaan.


Kaupungista ei löydy rahaa


Tulevaisuutta saattaakin olla, että isot tapahtumat vähenevät entisestään ja tilalle tulee useampia pieniä. Toisaalta trendinä näyttäisi olevan, että kaikissa tapahtumissa pelinsääntöihin kuuluu nolla promillea ja savuttomuus. Takavuosien päihdepartioiden Jari Hämäläinen ei usko enää palaavan katukuvaan. Selvän perjantain kokemusten pohjalta hän uskoo, että nuoret jättävät ryyppäämättä kunhan tarjolla on mielekästä tekemistä.


80-luvulle ei ole paluuta


Palautetta tämänkään tapahtuman järjestäjien on turha odotella. Vanhemmat ovat hiljaa, eikä kaupungintaloltakaan kuulu yleensä kommentteja. Jari Hämäläinen miettii, että suhtautuminen lienee tyyliä: "elleivät nuoret haittaa, niin olkoot".


Palautetta ei tule mitään


Nykyään Mikkelin torilla on viikonloppuisin hiljaista. Nuoret viettävät aikaa kavereidensa kanssa neljän seinän sisällä. Hämäläinen toivookin, että vanhemmat yrittäisivät pysyä hajulla nuorten kaveripiiristä ja tuttavista, sillä tässäkin pikkukaupungissa liikkuu huumeita.

Selvän perjantain bändivieraiden tekniikan pystytystalkoista tapaa melkoisella varmuudella Teemu Pilsarin, yhden vapaaehtoisroudareista. Hänelle tarttui mieleen etenkin Bomfunk MC:n keikka. Talkoolaisia ei maanitella millään lisäbonuksilla, mutta heille on varattu paalupaikka lähimmäksi bändilavaa.

Copyright: Päivi Kapiainen-Heiskanen
Minkälaista puuhaa pystytys on?
Miten tavallinen disko ja bänditapahtuma eroavat?
Onko selvää, että paikalle tullaan selvänä?
Minkälainen tapahtuma voisi olla 10 vuoden päästä?


Misa Honkasella on takanaan yksi ilta henkilökunnan lappu kaulassa. Kokemuksen pohjalta työkeikka kiinnostaa jatkossa enemmän kuin pelkkä juhliminen.


Ryhmähenki on hyvä


Takaisin