Raha kasvaa puussa hitaasti, mutta varmasti

Väinö Sikanen. Copyright: Mervi Sensio

Metsän taloudellinen tuotto riippuu monesta muuttuvasta tekijästä. Metsän hankkimistapa, metsään kohdistuva verotustapa, metsätilan koko ja ikärakenne, metsän hoito sekä metsänomistajan oma työpanostus metsänhoitotöihin vaikuttavat, millaisia voittoja omistaja voi laskea sijoitukselleen. Enemmistö näyttää kuitenkin uskovan, että metsän omistaminen kannattaa, sillä myytäviä tiloja on vähemmän kuin ostajia, tietää UPM Kymmenen puunhankintayksikön metsäneuvontapäällikkö Väinö Sikanen.

Mitä pienempi metsätila, sitä enemmän on ostajia ja hintakin hehtaaria kohti kalliimpi, Väinö Sikanen toteaa. Taloudellisen tuottavuuden kannalta on siis ison tilan ostaminen järkevämpää. Tavallisemmat kuntoilija-palkansaajat haluavat kuitenkin oman metsäpalan, jossa purkaa energiaansa, eikä sillä ole välttämättä taloudellisen tuotto-odotuksen kanssa mitään tekemistä. Metsänostajien joukosta löytyy kuitenkin myös niitä, joiden povitaskussa pullottaa laskukone. Heiltä pitäisi löytyä myös noin 50 000 euroa, sillä se on summa, jonka sijoittamalla voi metsästään jo odottaa tuottoa. Tällä summalla saa tiluksia Sikasen mukaan noin parikymmentä hehtaaria. Sijoituksen kannattavuus varsinkin velkarahalla metsää ostavalle määräytyy kuitenkin loppuen lopuksi pitkälti muista muuttuvista asioista, joista yksi selkeä on esimerkiksi korkotaso. Jos nyt pankista saa kolmen prosentin korolla rahaa, jolla ostaa metsää, joka tuottaa 5-6 prosenttia, näyttää metsä jotenkuten kannattavalta sijoituskohteelta.


Metsään pitäisi sijoittaa laman aikaan, mutta kauppa käy hyvin muulloinkin


Metsän hinnan noususta huolimatta metsä on suosittu sijoituskohde. Sikanen näkeekin, että valtaosa metsänomistajista ei vaadi sijoitukseltaan samalla tavalla taloudellista tuottoa kuin pörssisijoittaja. Yleisesti ajatellaan, että kautta aikojen metsä on ollut turvallinen sijoituskohde ja siihen luotetaan yhä. Metsää ylipäätään pidetään niin ainutlaatuisena, että pelkästään sen omistaminen on arvokasta. Merkityksensä metsän suosioon sijoituskohteena on silläkin, että metsänomistaja saa itse tehdä ratkaisunsa, milloin myy, mitä myy ja kuinka paljon. Sikasen mukaan ratkaisujen tekemiseen tarvitaan kuitenkin yhä yleisemmin apua, sillä kaupunkilaiset ja perinnöksi tilansa saaneet eivät hallitse metsän käyttöä, mutta sukutiloista ei haluta luopuakaan. Mutta jos joku kummajainen metsänomistaja haluaa metsästään luopua, käydään kauppaa heti kuumana. Väinö Sikasen näppien lävitse kulkee jatkuvasti kauppoja, sukupolvenvaihdoksia ja perintöjä, joissa isot ja pienet metsät vaihtavat omistajaa. Sikasen tehtävänä on antaa osapuolille neuvoja, miten kaupat kannattaa tehdä, jotta ne ovat mahdollisimman edulliset.


Perintömetsää ja ostettua metsää


Copyright: Mervi Sensio

Metsän tuottavuuteen vaikuttaa myös verotus, jonka muutosvaihe nyt osaltaan kiihdyttää metsäkauppaa. Tällä hetkellä käytössä ovat vielä rinta rinnan myynti- ja pinta-alaverotus. Pinta-alaverotuksessa olevien on kannattanut ja kannattaa ostaa hyväpuisia metsiä lisää, sillä he voivat myydä puuta ilman veroa. He saavat verohelpotusta myös siirtymävuoden 2006 jälkeen, jolloin kaikki metsät siirtyvät myyntiverotukseen.


Verotuskuviot määräävät tällä hetkellä kannattavuutta
Pinta-alaverotukseen vai myyntiverotukseen?


Väinö Sikasen mielestä verotus ei vaikuta metsän kannattavuuteen ja puunmyyntiin pitkällä aikavälillä merkittävästi, sillä veroja on maksettu aina ja maksetaan vastakin. Enemmän metsänomistamisen muutoksiin ja metsän tuottavuuteen vaikuttavat puumarkkinat. Löytyykö myyjälle ja ostajalle yhteisymmärrys ja ollaanko tyytyväisiä kantohintoihin. Kantohinnat tarkoittavat puun hintaa pystyssä ollessaan metsässä. Suomessa suurin osa puukaupasta tehdään pystykauppana eli yhtiö ostaa puun metsään ja maksaa siitä metsänomistajalle kantohinnan. Metsänomistaja ja metsäyhtiö sopivat hakkuumuodon ja yhtiö korjaa ja kuljettaa puun omilla kustannuksillaan tehtaalle. Toinen vaihtoehto myydä puuta on yhä vähenevä hankintakauppa, jossa metsänomistaja sitoutuu toimittamaan sovitun puumäärän tienlaitaan, josta yhtiö kuljettaa sen tehtaalle. Metsään sijoittava voi siis nostaa tuotto-odotuksiaan samaan tahtiin kuin itse jaksaa puskissa puuhata. Sikanen mainitsee, että metsänomistajan kannattaa tehdä itse esimerkiksi ensiharvennus, sillä omistaja saa tehdä itse tätä hankintatyötä 125 kuution verran ilman verovaadetta. Myös kaikki metsänhoitotyöt kannattaa tehdä itse, sillä omassa metsässä tehdystä hoitotyöstä saa valtiolta korvausta.


Mihin laki velvoittaa metsänomistajaa?


Metsään sijoittavat myös sellaiset, joilla ei ole mielenkiintoa metsissä puuhasteluun saati minkäänlaista rakkaussuhdetta yhteenkään honkaan. Mielessä on vain taloudellinen voitto, jota odotetaan mahdollisimman pian ja paljon. Tällaisista tyypeistä huolimatta ei ole pelkoa, että metsät huitaistaan nurin oman mielen mukaan ja pelkästään rahan kiilto silmissä, sillä metsän käyttöä rajoittaa metsälaki. Liikemiehenkin sadan hehtaarin metsässä voi olla kymmenen hehtaaria sellaista metsää, jonka hän voi hakata rahaksi, mutta nuorempaa leimikkoa pitää ensin kasvattaa, jos siitä joskus haluaa tuottoa. Sikanen kehottaa jokaista metsätilallista, niin liikemiehiä kuin muitakin metsäläisiä teettämään metsilleen metsätaloussuunnitelman. Se on metsään sijoittaneen tärkein työkalu, sillä siitä näkee, mitä metsässä milloinkin tapahtuu ja miten metsä tuottaa, jos toimitaan suunnitelman mukaan.


Liikemiehiä ja metsätaloussuunnitelmia


Copyright: Mervi Sensio

Metsää sijoitusmielessä ostavan kannattaa laskea plussaksi, jos metsä on monipuolinen. Tuottavuutta pitkällä aikavälillä nostattaa, jos tilalla kasvaa kaikkia ikäluokkia ja eri lajikkeita puuta. Ja sitten kun metsää jo omistaa, kannattaa sitä hoitaa huolella ja hakata tasaisesti aina vanhimmasta päästä. Metsän hakkaaminen kuuluu asiaan, Sikanen huomauttaa. On aivan väärä käsitys, että metsä on kuin pankki, jos sitä ei hakkaa lainkaan. Koskematon metsä pikemminkin ränsistyy, eikä kasva saati tuota mitään.


Voiko metsä tuottaa silkkaa tappiota?
Jos metsälle ei tehdä mitään?


Nettiradio Mikaelin arkistosta:

Takaisin