Vaihtoehtoinen talousjärjestelmä virallisen rinnalle?

Copyright: Minna Surakka

Maailmantalouden suhdanteet heittävät Perähikiän sellutehtaan nurin ja valuuttavirta työntekijöille loppuu kuin seinään. Jos maksun välineenä voidaan käyttää vain valtion virallista rahaa, Perähikiä lähtee rapakasti alamäkeen. Entä jos kuntalaiset alkaisivatkin käyttää omaa rahayksikköään?

Paikallisraha (local currency) on yksi keinoista, joilla koetetaan vähentää riippuvuutta rahasta ja sen liikkeistä maiden välillä. Paikallisrahan arvo vastaa aina maan virallista rahayksikköä ja se kelpaa maksuvälineenä vain pienellä maantieteellisellä alueella. Ideana on laajentaa vaihtokauppa ja ystävänpalvelukset isomman ihmisjoukon kesken tapahtuvaksi toiminnaksi. Oman rahan käyttö vapauttaa: palveluksia ei tarvitse vaihtaa päikseen, vaan avunsaaja velkautuu koko yhteisölle ja vastapalveluksen voi lunastaa kuka tahansa sen jäsenistä. Jos Matti leikkaa Maijan pensasaidan, Maijan ei tarvitse yrittää keksiä vastapalvelusta, vaan Matti voi palkata ansaitsemallaan paikallisrahalla vaikkapa Kaapon hieromaan työssä kipeytynyttä selkäänsä.

Köyhyyttä vastaan vaihtoehtotalouden keinoin
Mikä mättää maailmantaloudessa? Mihin paikallista rahaa oikein tarvitaan? Savonlinnan vaihtopiirin puheenjohtaja, vanha anarkisti ja kansalaisaktivisti Stephen Condit selittää, mistä vaihtoehtoisissa talousjärjestelmissä on kyse.

Vaihtopiiritoiminta Suomessa
Suomessa toimii kymmenkunta vaihtopiiriä. Maaliskuun lopussa vaihtopiirit kokoontuivat vaihtamaan kuulumisia, oppimaan toistensa oivalluksista ja suunnittelemaan valtakunnallista kattojärjestöä paikallisrahaa käyttäville yhteisöille. Tavoitteena on, että vuoden 2001 loppuun mennessä Suomessa toimisi valtakunnallinen vaihtopiiriyhdistys. Tämän tehtävänä olisi jakaa tietoa paikallisrahan käytöstä vaihdon välineenä, erilaisista vaihtopiirien toimintamalleista ja paikallisrahan käytöstä muualla maailmassa. Tietopankin lisäksi yhdistys toimisi Suomen vaihtopiirien yhteyslinkkinä.