Välivuosi - hukkaan heitettyä aikaa?

Copyright: Nina Kurki

Uudet ylioppilaat ovat kuluttaneet koulun penkkiä keskimäärin kahdentoista vuoden ajan ennen kuin painavat sukulaisten ylpeydeksi päähänsä valkoisen lakin. Osa uusista ylioppilaista haluaisi siirtyä suoraan koulun penkiltä toiselle, mutta osa voi olla jopa menettänyt opiskelumotivaationsa, vaikka sen pitäisi olla periaatteessa korkeimmillaan. Tälle joukolle välivuosi tai -vuodet ovat hengähdys- ja tuumaustauko. Aikaa jolloin kerätään kokemuksia, matkustellaan ulkomailla, itsenäistytään ja kasvetaan ihmisinä. Seuraavassa kolme nuorta pohtii, mitä hyötyä tai haittaa välivuosien pitämisestä heille oli. Eli menikö aika hukkaan?

Vuosi Keniassa opetti kolmen Suomen vuoden edestä
Mari Kervinen vietti lukion jälkeen kaksi välivuotta. Näistä ensimmäinen oli ikimuistoinen sukellus vieraaseen kulttuuriin, suuri seikkailu ja lisäksi aikamoista shokkihoitoa aikuisuuteen. Keniassa vapaaehtoisena työskenteleminen opetti nuorelle naiselle itsenäisyyttä, reippautta ja vieraanvaraisuuttakin.

Au pair -aika tuo lisää itsevarmuutta
Haminalainen Liisa Kuitunen työskenteli lukion jälkeen au pairina Lontoossa puolentoista vuoden ajan. Kuitunen ei kokenut välivuosien menneen hukkaan, vaan laskee hyötyneensä ajasta paljonkin. Haaviin jäi ainakin rutkasti kokemuksia, liuta uusia kavereita eri puolilta maailmaa, sujuvuutta kielitaitoon sekä lisää itsevarmuutta.

Kahden vuoden luova tauko
Mikkeliläinen Anni Kotisalo olisi jatkanut opintojaan heti lukion jälkeen, mikäli olisi saanut opiskelupaikan. Kahden vuoden pituiseksi venynyt välivuosi oli hänen mielestään kuitenkin kaikin puolin hedelmällinen. Toinen vuosi kului kansanopistossa ja toinen työssä.

Copyright: Kirsti Vuorela

Lukion jälkeiset opinnot aloitetaan Suomessa - lähteestä riippuen - keskimäärin kaksi tai kolme vuotta ylioppilastutkinnon jälkeen. Yliopistojen opiskelijavalintojen arvioinnin yhteydessä suoritettiin hakijakysely, mihin osallistui lähes 10 000 yliopistoihin vuonna 2002 hakenutta. Näistä noin 40 % oli pitänyt välivuosia. Kyselyn mukaan kaksi kolmasosaa vastanneista piti välivuoden tai -vuosien pitämistä hyödyllisenä ja 12,3 % haitallisena. Lähes puolet välivuoden pitäneistä oli sitä mieltä, että välivuosi selvensi uravalintaa. Kolmannes piti välivuotta tarpeellisena muista syistä, joita olivat muun muassa varusmies- tai siviilipalveluksen suorittaminen tai perheen perustaminen. Tärkein syy välivuosien pitämiseen oli 39,7 %:lla se, ettei hakija ollut päässyt heti opiskelemaan ensisijaiseen hakukohteeseen, 23 % suoritti varsimiespalveluksen ja 16,4 % halusi pitää taukoa opiskelusta. Suomen Ylioppilaskuntien Liitto SYL on ehdottanut, että tällä hallituskaudella teetettäisiin laaja tutkimus välivuosista ja niiden suhteesta yliopisto-opiskeluun.

Yhteiskunnan näkökulmasta, tosin varsin yksisilmäisesti tarkasteltuna, välivuodet ovat hukkaan heitettyä aikaa. Tämä käy selvästi ilmi esimerkiksi valtiosihteeri Raimo Sailaksen johtaman työllisyystyöryhmän loppuraportista, jossa nuorten työmarkkinoille tulon aikaistamiseksi on pohdittu "tehokkaita toimenpiteitä mm. opintojen aloittamisen aikaistamiseksi ja opiskeluaikojen lyhentämiseksi". Tämä tarkoittaisi käytännössä esimerkiksi sitä, että uusilla ylioppilailla olisi korkeakoulujen sisäänotossa kiintiöt, ja opintotuesta tehtäisiin "kannustavampi" eli kokonaan lainaperusteinen.

Nettiradio Mikaelin arkistosta: