Riittääkö energia, riittääkö järki?

Copyright: Auli Kekkonen

Keskustelu viidennen ydinvoimalan rakentamisesta Suomeen käy kuumana. Samaan aikaan useissa Euroopan maissa lisäydinvoiman rakentamisesta on luovuttu. Itävallassa ja USA:ssa juuri valmistuneet ydinvoimalat seisovat tyhjän panttina - niitä ei aiota ottaa käyttöön, koska ydinvoimalaa pidetään niin suurena turvallisuusriskinä. Miksi Suomeen kuitenkin puuhataan vanhaan aseteknologiaan pohjautuvaa viidettä ydinvoimalaa, siitä meille kertoo professori Pentti Malaska.

Professori Pentti Malaska pitää suomalaista ydinvoimakeskustelua suurena haasteena demokratialle. Vastakkain on rikas ydinvoimateollisuus, joka pyrkii vaikuttamaan julkiseen keskusteluun poliittisten päättäjien ja etujärjestöjen kautta sekä köyhät kansanliikkeet, jotka pyrkivät tuomaan esiin pehmeitä ja puhtaita elämänarvoja.


Miksi Suomessa taas muutaman vuoden tauon jälkeen yritetään saada myönteistä päätöstä ydinvoiman lisärakentamiseen?


Nykyisin käytössä olevat ydinvoimalat kehitettiin 1940 -luvun loppupuolella atomiasejärjestelmien kylkiäisenä. Niiden tarkoituksena oli tuottaa sähkön rinnalla edullista plutoniumia atomipommien raaka-aineeksi ja saada siviiliväestö maksamaan raaka-aineen tuotantokustannukset sähkölaskuissaan. Vasta viime vuosina, kun tämä vanhentunut ydinvoimakonsepti on joutunut hieman huonoon valoon, on alettu kehitellä uutta, nimenomaan siviilitarkoituksia palvelemaan tarkoitettua ydinvoimalatyyppiä, joka pystyy yhdistettyyn sähkön ja lämmön tuotantoon. Uusi ydinvoimakonsepti saattaa olla markkinoilla jo 20 vuoden kuluttua. Toinen vakava ongelma ydinenergian tuotannolle on uraanin riittävyys. Nykyisellä kulutuksella uraanin arvellaan riittävän vain noin 20 vuotta.


Nykyisten ydinvoimalaitosten syntyhistoria


Copyright: Auli Kekkonen

Riski on aina olemassa

Ydinvoimalaitosten riskeistä ei Suomessa juuri puhuta, vaikka puolueetonta tutkimustietoa on ollut jo pitkään saatavilla. Amerikassa hallituksen rahoittama tutkijaryhmä on vuodesta toiseen päätynyt samaan lopputulokseen. Nykyisistä ydinvoimaloista jokainen on potentiaalinen katastrofin aiheuttaja. Suomessa laki ei velvoita ydinvoimateollisuutta korvaamaan mahdollisen onnettomuuden tuhoja kuin hyvin rajoitetusti. USAssa ydinvoimateollisuus on yhteisesti sitoutunut korvaamaan 60 miljardia markkaa, mikäli ydinvoimalaonnettomuus tapahtuu. Jos teollisuuden korvaussumma ei riitä onnettomuustuhojen korvaamiseen, valtio korvaa ylimenevän osan ilman ylärajaa. Suomessa laki ei velvoita valtiota korvaamaan ydinvoimalaonnettomuuden tuhoja.


Mitä USAn reaktoriturvallisuustutkimukset kertovat?


Lähes kaikissa Euroopan maissa suhtaudutaan kielteisesti ydinvoiman lisärakentamiseen. Norjassa, Islannissa ja Tanskassa on selvä kielto ydinvoimalle. Ruotsissa ja Saksassa ydinvoimalle etsitään vaihtoehtoa. Itävallassa on uusi laitos pantu seisomaan eikä sitä aiota ottaa käyttöön. Italiassa, Sveitsissä ja Espanjassa ydinvoiman lisärakentaminen on kielletty kansanäänestyksellä. Suomessa ydinvoimakeskustelu käy värikkäänä. Ydinvoimaa puolustetaan ja vastustetaan argumentoimalla hajautetun energiatuotannon puolesta. Kotimaista ydinvoimalaa puolustetaan mm. sillä, että on riski ostaa Venäjältä mahdollisesti ydinvoimalla tuotettua energiaa. Kumpi onkaan suurempi riski, ydinvoimala Suomen maaperällä vai maamme rajojen ulkopuolella? Luultavaa ainakin on että, viides ydinvoimala ja sen mukanaan tuoma sähkön ylituotanto olisi riski sekä kuntien ja kaupunkien omistamille energialaitoksille että kotimaisten uudistuvien energialähteiden kehitystyölle.

Pentti Malaska. Copyright: Eero Mattila
Mitä hyötyä on hajautetusta energiatuotannosta?
Pitäisikö meidän luopua energiakaupasta Venäjän kanssa?


Voiko tutkimustuloksiin luottaa?

Ydinvoimakeskustelun seuraaminen on maallikolle melko vaikeaa. Tilastoja ja tietoja on monenlaisia ja niitä saatetaan jopa värittää. Voidaanko ylipäänsä luottaa siihen, että Suomessa tehtävä vaihtoehtoinen energiatutkimus on riippumatonta ja tutkitaanko esim. kotimaisia uusiutuviin energialähteisiin perustuvia vaihtoehtoja riittävästi? Kuka suomalaista energiatutkimusta rahoittaa?


Pitäisikö Suomeen perustaa riippumaton tutkijaryhmä?
Kuka tekee lopullisen päätöksen ydinvoiman lisärakentamisesta Suomeen?


Linkit: