Ympäristöasioiden pohtimisesta tuli osa arkea

Copyright: Päivi Kapiainen-Heiskanen

Muutamassa vuodessa kierrätyksestä, jätteiden lajittelusta ja pelleteistä tuli jokapäiväisiä tuttuja.

Biojäte - hävityksen kauhistus?
Ensin tuli kaatopaikkadirektiivi. Sitten tuli kansallinen biojätestrategia. Vasta sitten tuli käytäntö. Se osoitti, että nyt ontuu ja pahasti. (Juttu on vuodelta 2003)

Halkaistaanko uraani vai poltetaanko puuta?
Odoteltaessa päätöstä viidennestä ydinvoimalasta energiapoliittinen keskustelu kävi kiivaana. Teemaa valottavat ydinvoimaa kannattavat toimitusjohtaja Timo Rajala (Pohjolan Voima Oyj) ja johtaja Ulla Sirkeinen (Teollisuus ja Työnantajat) sekä vastustaja Jessica Suni (Valtavirta-liike). (Juttu on vuodelta 2002)

Kestävä kehitys kannattaa palastella
Kestävän kehityksen Johannesburgin huippukokous leimattiin monissa suomalaislehdissä turhaksi ja joutavaksi. Kysymys on prosessista, johon eri toimijat voivat vaikuttaa muuttamalla tapaansa ajatella ja tehdä ratkaisuja. (Juttu on vuodelta 2002)

Kestävä kehitys on iso pala - riittääkö sittenkään kaikille?
Kestävästä kehityksestä on puhuttu paljon. Sanapari itse alkaa olla kulunut, jollei puhki niin hitusille. Täytyisikö kierrättää? (Juttu on vuodelta 1998)

Klapilämmitykselle on saumaa pientaloissa
Viimeisen kymmenen vuoden aikana perinteinen puulämmitys on yleistynyt kovasti. Polttopuuyrittäjät ovat verkostoitumassa keskenään, ja uusia myyntikanavia etsitään verkkokaupasta. (Juttu on vuodelta 2005)

Käykö roskapussissa kohta käry?
Suomi on ollut jätteenpoltossa takapajula verrattuna moneen muuhun Euroopan maahan. Esimerkiksi Ruotsissa roskapussukat poltetaan pois silmistä kymmenissä jätteenpolttolaitoksissa. Pitääkö jätettä polttaa? Mitä jätteen polton vastustajat oikein vastustavat? (Juttu on vuodelta 2004)

Huono sisäilma käy kalliiksi
Hengityselinten sairaudet, homeremontit ja kosteusvaurioiden korjaaminen nielevät pohjattomasti. Tutkijat tietävät, että sisäilma aiheuttaa terveysongelmia, mutta sitä ei tiedetä tarkasti, mikä tarkalleen ottaen sairastuttaa ihmisiä. (Juttu on vuodelta 2003)

Copyright: Matti Markkanen

Maaseudun jätevesihuolto laitetaan EU-kelpoiseksi
Arviolta noin 200 000 - 250 000 kiinteistön omistajan on seuraavan kymmenen vuoden aikana laitettava kotiensa putket ja imeytykset siihen kuntoon, että niiden kautta pulppuavan jäteveden aiheuttama saastekuormitus luonnolle helpottaa. Käytännössä se tarkoittaa remontteja, uusia sakokaivoja, umpisäiliöitä, lietteen ajoa puhdistamoihin ja tietysti rahanmenoa. (Juttu on vuodelta 2004)

Mökillä voi asua luvan kanssa tai ilman
Mikään ei rajoita sitä, etteikö jokaiikka saa olla ja elää kesämökillään kesät talvet niin kuin kotonaan. Virallinen polku mökistä asunnoksi ja mökkiläisestä vakituiseksi asukkaaksi voi kuitenkin olla kivikkoinen. Tässä jutussa selviää, miten se tapahtuu ja millaisia asenteita muuttaja voi kohdata. (Juttu on vuodelta 2005)

Nuoret kuluttajina
Nuorten kuluttamispäätöksiin vaikuttaa moni asia. Raha luonnollisesti ratkaisee paljon ostopäätöksiä tehdessä, mutta muutkin asiat painavat puntarissa. Tämän päivän nuoret ovat myös hyvin tietoisia omista oikeuksistaan kuluttajana. (Juttu on vuodelta 2000)

Puuenergian mahdollisuuksiin uskotaan Pohjolassa vahvasti
Fossiilisten polttoaineiden vähetessä hinnat tulevat auttamatta nousemaan. Kiinnostusta onkin herättänyt mahdollisuus uusiutuvien energialähteiden, niiden muassa puun, tehokkaampi käyttö energiantuotannossa. Täällä pohjolassa kiinnostaa ehtymätön luonnonvaramme, havupuu. (Juttu on vuodelta 2000)

Puupelletit - puhdasta energiaa
Kioton ilmastosopimus velvoittaa allekirjoittaneet maat, kuten Suomen, alentamaan kasvihuonekaasupäästöjään. Käytännössä alentaminen ei onnistu ilman uusiutuvia energianlähteitä. Maassamme on miljoona tulipesää ja puu on öljyn jälkeen käytetyin energialähde. (Juttu on vuodelta 1999)

Riittääkö energia, riittääkö järki?
Useissa Euroopan maissa lisäydinvoiman rakentamisesta on luovuttu. Itävallassa ja USA:ssa juuri valmistuneet ydinvoimalat seisovat tyhjän panttina - niitä ei aiota ottaa käyttöön, koska ydinvoimalaa pidetään niin suurena turvallisuusriskinä. Haastateltavana on professori Pentti Malaska. (Juttu on vuodelta 2002)

Tutkittua vettä on turvallista lotrata
Talousvedeksi kutsutaan vettä, jota käytetään kotitaloudessa juomavetenä, ruuanlaitossa, pyykinpesussa ja vessankin huuhtelussa. Raakavesilähteenä voi olla pintavesi, maaperän pohjavesi ja kalliopohjavesi. Minkälaisia terveysvaaroja eri vesilähteistä pumpatussa vedessä voi olla. (Juttu on vuodelta 2005)

Copyright: Mervi Sensio

Tuulivoiman vähättelyn on syytä loppua
"Suomella olisi hyvät edellytykset lisätä huomattavasti tuulivoiman käyttöä, ja sähköenergiasta voisi jopa 10 prosenttia olla tuulivoimaa", Satu Hassi sanoo. Hänestä esimerkkiä pitäisi ottaa Tanskasta, jossa tuulivoima kattaa jo 12 prosenttia sähkönkulutuksesta. (Juttu on vuodelta 2001)

Uraani halkaisee kansan?
Ydinvoima tunkee vaaliteemaksi, vaikka kaikki puolueet nykyisin yrittävät enemmänkin hyssytellä. Pohdimme myös, miksi energiantuotantoa yhä keskitetään vaikka moni muu juttu hajautetaan. (Juttu on vuodelta 1999)

Ympäristökasvatusta lapsen ehdoilla
Lapset tutkivat ympäristöään kuuntelemalla ja katselemalla, haistamalla, maistamalla ja tunnustelemalla. Metsä tarjoaa runsaasti tilaisuuksia harjoitella vastoinkäymisten voittamista ja kehittää lapsen herkkyyttä, tohtori Vuokko Vienola sanoo. (Juttu on vuodelta 2002). >P>