Fantasiakirjoilla on fanaattinen lukijakunta

Copyright: Päivi Kapiainen

Fantasiakirjalla tarkoitetaan mielikuvitusmaailmaan sijoittuvaa mielikuvituksellista kertomusta, jossa voi tapahtua mitä tahansa. Yleensä maailmassa on mielikuvitusotuksia ja taikuutta, mutta ne eivät aina ole välttämättömiä. Fantasiakirjojen suosio on kasvanut roimasti viime aikoina. Luultavasti sitä ovat auttaneet kirjojen pohjalta tehdyt elokuvat ja tietokonepelit, kuten Taru Sormusten Herrasta -elokuva.

Fantasiakirjallisuudella on monta tyylisuuntaa. Tavallisin tapa on luokitella fantasiakirjat neljään eri tyylisuuntaan: eeppiseen, ylhäis-, alhais- ja barbaarifantasiaan. Eeppinen fantasia eli sankarifantasia kertoo yhden sankarin tai sankarijoukon seikkailuista ja taisteluista jotain suurta vihollista vastaan. Esimerkiksi Eddingsin Belgarionin taru ja myös Taru Sormusten Herrasta ovat selvästi sankarifantasiaa. Alhaisfantasia keskittyy hyvin arkipäiväisiin juoniin ja siinä ei esiinny paljoa taikuutta tai myyttisiä otuksia. Kristallinhohtoinen ylhäisfantasia pursuaa taikuutta ja jumalallisuutta. Taru sormusten Herrasta kuuluu myös tähän ryhmään. Samoin elokuva Legenda. Brutaalissa barbaarifantasiassa sankari on yleensä vahva soturi, joka ratkaisee ongelmat mieluummin lihaksillaan kuin älyllään. Conan, Tarzan ja Xena ovat laatuesimerkkejä barbaarifantasiasta. Fantasiateosten luokittelu joihinkin näistä ryhmistä on vaikeaa, koska useimmat teokset täyttävät useamman ryhmän tunnuspiirteet.

Mikkelin kaupunginkirjastossa fantasiakirjojen lukijakunta yltää juuri lukemaan oppineista aina eläkeläisiin asti. Niinpä sekä aikuisten että lasten puolelta löytyy oma fantasiakirjahylly. Mikkelin kaupunginkirjaston Tarja Asikainen tuntee fantasiakirjojen lukijakunnan ja tekee kirjahankinnat. Fantasiakirjat ovat liikkuneet hyllyistä lukijoille tiuhaa tahtia viimeiset kymmenen vuotta.

Tuukka Mattila. Copyright: Päivi Kapiainen
Ketkä lainaavat ja mitä?


Uusia kirjoja tulee kirjastoihin yleensä laatikkokaupalla joka viikko. Ensimmäiset fantasiakirjasarjat saapuivat Suomeen 80-luvulla. Fantasiakirjat ovat usein käännöskirjoja, ja niiden matka kustantamosta suomalaiskirjaston hyllyyn voi kestää montakin vuotta. Suuret hankinnat tehdään etukäteen syksyn ja kevään tarjonnasta.


Kuinka paljon hankintoihin panostetaan?


Lukijoiden tyytyväisyyttä kysellään vuosittain. Lukijat voivat vaikuttaa myös hankintoihin. Palautetta, toiveita ja pyyntöjä odotetaan myös kirjaston kotisivuille.


Kuinka paljon hankintoihin voi vaikuttaa?


Tarja Asikainen. Copyright: Päivi Kapiainen

Monissa kirjastoissa nuorilla on oma osastonsa. Mikkelistä se kuitenkin puuttuu. Asiakkaina nuoret käyvät sekä lasten että aikuisten osastoilla. Asikaisen havaintojen mukaan poikia kiinnostavat tietokirjat ja tyttöjä enemmän kaunokirjallisuus. Kaveripiirikin näyttäisi vaikuttavan valintoihin. Klassikot ja fantasia kiinnostavat kovasti.


Miksei teillä ole erillistä nuortenosastoa?


Linkki: