Suomi ja Unkari kohtaavat Finnagorassa

Copyright: Gyöngyi Mátray

Finnagora on Suomen kulttuurin, tieteen ja talouden keskus, joka avattiin Budapestissa viime maaliskuussa. Paikka toimii fyysisenä ja virtuaalisena kohtaamispaikkana. Sen pääideana on edistää Suomen ja Unkarin välistä vuorovaikutusta.

Helsinkiin perustettiin Unkarin kulttuurikeskus parikymmentä vuotta sitten. Siitä lähtien vastaavan toiminnan kehittäminen Budapestiin on ollut jatkuva keskustelunaihe. 1980-luvun yhteiskunnalliset muutokset toivat suunnitelmille uudenlaisia haasteita. 1990-luvun avautuva Eurooppa toi esiin uusia toiminta-ajatuksia yhteistyökeskuksen perustamisesta.


Kuinka Finnagora sai alkunsa?


Finnagora-nimi koostuu kahdesta osasta. Finn tarkoittaa suomalaista, suomalaisuutta. Agora merkitsi kansan kokoontumispaikkaa antiikin Kreikassa. Finnagora on siis yhdenlainen kohtaamispaikka, Suomi-tori. Sen toiminta perustuu avoimuuteen ja yhteistyön etsimiseen. Yksi pääideoista on se, että kansalaiset voivat toimia yhdessä ja olla suorassa yhteydessä kaikilla tasoilla.


Finnagoran toiminta on vasta kehittymässä


Copyright: Gyöngyi Mátray

Finnagoran tehtävänä on siis vahvistaa Suomen ja Unkarin kansojen välistä vuorovaikutusta ja tuoda siihen uutta väriä. Finnagora on uudenlainen verkosto ja pilottihanke, jossa on mukana eri alojen toimijoita molemmista maista. Pilottiprojektina Finnagora-konseptin ydin on kokeilla, kuinka verkosto-organisaatiossa saadaan laajan, avoimen kontaktipinnan avulla hyvin erilaisia tahoja yhteistyöhön toistensa kanssa. Finnagoran toiminnan tarkoituksena on kattaa laajasti yhteiskunnan eri sektorit ja koota eri alojen toimijat laajaksi yhteistyöverkostoksi kehittämällä ja koordinoimalla yhteistyötä taiteilijoiden, tutkijoiden, opiskelijoiden ja yritysten välillä sekä myös organisoimalla heille suunnattuja tapahtumia.

Finnagoran toiminnasta vastaa säätiö, joka perustettiin jo keväällä 2002 Helsingissä. Säätiön hallitukseen kuuluu suomalaisia valtion, kaupunkien, korkeakoulujen, yritysten ja kansalaisjärjestöjen edustajia. Finnagoran päättävänä elimenä toimii säätiön hallitus, suunnittelijana ja toimeenpanijana palkattu henkilökunta ja käytännön toimintamuotona projektit eri toimijoiden kanssa.

Yhteistyöverkostojen luominen kannattaa

Copyright: Henri Romppanen

"Pelkkä uusi teknologia ei riitä luomaan kestävää taloudellista toimintaa, ellei se kytkeydy perinteeseen ja ihmisten todellisiin sosiaalisiin ja kulttuurisiin tarpeisiin. Teknologia ilman kosketusta traditioon jää ohimeneväksi kuplaksi. Kulttuuritradition tuntemus on avain myös taloudelliseen menestykseen", sanoi Suomen kulttuuriministeri Tanja Karpela Finnagoran vihkimispuheessaan Budapestissa.

Karpelan näkemystä tukee se, että yhteistyöverkoston ytimen muodostavat sellaiset jo olemassa olevat verkostot, joilla on pitkä yhteistyöhistoria: ystävyyskunnat, yliopistot, tutkimuslaitokset, ammattikoulut, kulttuuriorganisaatiot ja kansalaisjärjestöt. Tähän verkostoon on liittynyt viimeisen parinkymmenen vuoden aikana elinkeinoelämän organisaatioita ja Unkarissa toimintansa aloittaneita suomalaisyrityksiä. Finnagora on sekä fyysinen että virtuaalinen kohtaamispaikka, joka toimii kulttuurin, tutkimuksen, elinkeinoelämän, ystävyyskuntien ja kansalaistoiminnan yhteistyön kanavana.

Finnagoran johtaja Pekka Timonen mainitsee Suomenmaa-lehdelle antamassaan haastattelussa, että Suomi ei ole yksin Unkarissa. Budapestissa on ainakin 16 kulttuuri-instituuttia, jotka kaikki fokusoivat voimakkaasti Unkariin. Timosen mielestä Suomessa ei olla ymmärretty sitä potentiaalia, mikä sukulaiskansan markkinoilla voisi kehittyä. Suomen valtion satsaus viennin edistämiseen Unkariin on vain noin neljäsosa Ruotsin vastaavasta, Timonen vertaa. Hän harmittelee myös sitä, että suomalaiset suhtautuvat Unkariin edelleen siten kuin se olisi osa itäblokkia, vaikka maa sijaitsee lännempänä kuin Suomi ja aivan keskellä Eurooppaa.

Henna Salo hoitaa kulttuuriyhteistyötä Finnagorassa

Henna Salo. Copyright: Henri Romppanen

Henna Salo kävi Unkarissa ensimmäisen kerran jo koululaisena. Lukion jälkeen hän halusi opiskella jotain muuta kuin niitä kieliä, joita kaikki osaavat. Hän aloitti unkarin kielen opiskelun Helsingin yliopistossa, josta valmistui muutama vuosi sitten. Heti valmistumisensa jälkeen Salo lähti töihin Suomen suurlähetystöön Budapestiin. Nyt hän hoitaa myös kulttuuriyhteistyöhön liittyvät yhteydenotot Finnagorassa.

Henna Salo osallistui opiskelijavaihtoihin jo opiskelunsa aikana, joten Unkariin muuttaminen ei tuottanut hänelle vaikeuksia. Maan kielen taitaminen auttoi kuitenkin sopeutumaan.


Finnagoran työyhteisö pn pieni
Kielitaito auttoi sopeutumaan Unkariin


Linkit: