Kannustekassa voisi innostaa tapahtumien järjestäjiä

Konsertti- ja kongressitalo Mikaeli. Copyright: Päivi Kapiainen-Heiskanen

Kun paikkakunnalla on toimiva matkailuneuvonta ja sopivasti suurta yleisöä kiinnostavia tapahtumia, sillä nostetaan seudun imagoa laajemminkin. Mikkeliläisen Konsertti- ja kongressitalo Mikaelin johtajana toimivalla Kari Halmeella on takanaan pitkä ura matkailumarkkinoinnin parissa. Häntä kiinnostaa yhdistää oman talon toimintaan ammattimaista studiotoimintaa. Kokeilemisen arvoinen olisi myös kannustekassa, josta maksettaisiin tapahtumien järjestäjille kannustepalkkioita.

Matkailuala nielaisi Kari Halmeen jo 60-luvun lopulla. Ensimmäinen alan pesti oli alaikäisenä tarjoilijana, jolle neuvottiin, että "mene piiloon, jos Alkon tarkastaja tulee". Helsingin hotelli- ja ravintolaopiston jälkeen hän opetti entisessä opinahjossaan viisi vuotta, suunnisti sitten vetämään hotelliprojektia Pohjois-Suomeen ja tuli Mikkelin seudulle 1987 Visulahden Matkailukeskuksen vetäjäksi. Visulahden jälkeen hän toimi Mikkelin Matkailun toimitusjohtajana. Nyt takana on liki 20 värikästä vuotta Mikkelin alueen matkailun kehittämisessä.


Tehtävänä oli myydä kaupunkia ja koko aluetta


Vuoden 2000 jälkeen mikkeliläinen matkailumarkkinointi on ollut myllerryksessä, ja asioista on revitty suuria otsikoita. Mikkelin Matkailun tehtävät peri yhdistysmuotoinen Mikkelin seudun matkailupalvelu ja sitten yksityinen yritys. Halme muistuttaa, että kansainvälisten säännöstenkin mukaan matkailun perusneuvonnan pitää olla ilmaista, ja ihmisillä täytyy olla perusluottamus siihen, että matkailuneuvonnassa autetaan kädestä pitäen. Sinänsä omistajataholla ei Halmeen mielestä ole merkitystä, kunhan palvelu pelaa.


Asiakkailla on kova luottamus matkailuneuvontaan


Järvi-Suomessa matkailulta odotetaan paljon työtä ja toimeentuloa. Halme viipaloisi matkailuneuvonnan erikseen matkailutuotemyynnistä ja tuotekehityksestä, että tulosta syntyisi.


Tampereen malli tuntuu järkevältä


Kari Halme. Copyright: Päivi Kapiainen-Heiskanen

Halmeen nykyisenä työsarkana on kehittää Mikkelin kulttuurielämän lippulaivaa, Konsertti- ja kongressitalo Mikaelia. Talo tunnetaan valtakunnallisestikin balettijuhlista ja Mikkelin musiikkijuhlista. Myös Mikkelin kaupunginorkesteri pitää kotinaan parin vuoden päästä 20 vuotta täyttävää, arkkitehti Arto Sipilän suunnittelemaan rakennusta. Konsertti- ja kongressitalon väki ei itse järjestä tapahtumia, vaan vuokraa taloa. Tällä hetkellä käyttöaste on 50 prosentin pinnassa. Vaikka korkeakulttuuri näkyy eniten, väkeä vetää parhaiten viihde.


Omistajataho haluaa, että tuottoa olisi enemmän


Konsertti- ja kongressitalo Mikaelissa on kaksi salia, 692-paikkainen Martti Talvela -sali ja 166-paikkainen kamarimusiikkisali. Poliittiset päättäjät haluavat, että talo kannattaisi vuosi vuodelta paremmin. Tapahtumien järjestäjistä etenkin balettijuhlien väki haluaisi, että ison salin näyttämöä laajennettaisiin. Talon hallinnointi on sekin suurten mullistusten edessä. Taloa pyörittämään suunnitellaan vuoden 2006 alusta yhtiötä, jossa ovat kaupungin lisäksi musiikkijuhlien ja balettijuhlien järjestäjätahot. Siltä pohjalta myös mietitään tilojen mahdollista laajentamista. Halme toivoo, että uusi organisaatio toisi tunnettavuutta ja sponsoreita lisää.


Jos konserttitalot olisivat kannattavia, ne olisivat yksityisiä


Halme hakee konserttitalolle uutta näkyvyyttä ja houkuttelevuutta teknisistä kokeiluista, joita toteutetaan Mikkelin ammattikorkeakoulun Kasarmin kampukselle valmistuneen Mikpolin studioiden kanssa. Ensimmäisessä kokeilussa yhdistetään kaksi paikkaa musiikin ja kaitafilmien avulla. Kun kaupunginorkesteri konsertoi kotisalissaan, samalla voi seurata ammattikorkeakoulun kampukselta lähetettäviä kaitafilmejä. Uudenlaiset taltiointi- ja kuitukokeilut tuovat mahdollisuuksia, jotka Halme arvelee rajattomiksi.


Konserttitalon ja ammattimaisen studiotoiminnan yhdistämisellä luodaan uutta


Vanhaa työsarkaansa eli Mikkelin alueen matkailun näkyvyyttä Halme tarkastelee jokseenkin toivottomana. Hän kaipailee rankkaa perustyötä, että kaupunki saataisiin taas kunnolla kartalle näkyviin. Pitäisi myös olla puolueeton toimija, joka auttaisi pieniä yrityksiä verkottumaan.


Pieni yrittäjä ei yksin voi tehdä isoja sitoumuksia


Copyright: Päivi Kapiainen-Heiskanen

Kari Halme näkisi mielellään Mikkelissä oman version tapahtumajärjestäjille suunnatusta kannustekassasta. Jyväskylässä moinen jo pyöriikin. Ideana on, että tapahtumien järjestäjät voivat hakea keskimäärin 1600-5000 euron kannusterahaa, kun tapahtuma on toteutunut. Kassa on innostanut järjestämään tapahtumia ja helpottanut pieniä järjestäjiä sponsorirahan keräämisessä. Riskitöntä tapahtumaa ei toki pysty ikinä takuuvarmasti järjestämään, Halme kuitenkin toppuuttelee. Vaikka tapahtumia markkinoisi kuinka, maksava asiakas lopulta päättää, mikä häntä kiinnostaa.


Järjestäjillä on monesti kamalan kivaa, mutta maksava asiakas on hukassa


Nettiradio Mikaelin arkistosta: