Inarinsaamen Kielipesä tekee tutuksi maan alkuperäisintä kieltä

Ritva Kangasniemi. Copyright: Päivi Kapiainen-Heiskanen

Vuosikymmeniä katoavana kielenä pidettyä inarinsaamea on voinut opetella koulussa vasta vuodesta 1976. Inarinsaamenkielinen kielikylpypäiväkoti, Kielipesä, aloitti Inarin kirkonkylässä Suomen Kultturirahaston rahoituksella 1997, jotta lapset voisivat oppia suvun kieltä, vaikkei siihen vanhemmilla aikoinaan mahdollisuutta ollutkaan. Viiden projektivuoden jälkeen toiminta on jatkuvasti katkolla. Lastenohjaaja Ritva Kangasniemi on tottunut kuulemaan muiden saamenkielisten vähättelevän, että "mitä te sitä inarinsaamea yritätte pitää hengissä, kuolee se kumminkin. Tunturisaamea kannattaa opetella".

Inarin kunta ostaa Kielipesän toiminnan ostopalveluna. Saamen eri kieliryhmien keskinäisissä mittelöissä inarinsaame jää muiden jalkoihin rahoitusta jaettaessa, Kangasniemi sanoo. Maamme alkuperäisintä kieltä puhuvat inarinsaamelaiset kokevat olevansa tänään vähemmistönä vähemmistössä. Tänä vuonna lahjoitus pelasti Kielipesän toiminnan jatkumisen. Hankalasta rahoitustilanteesta televisiojutun nähnyt yksityinen ihminen soitti Kielipesää pyörittävän yhdistyksen puheenjohtajalle ja lupasi lahjoittaa puuttuvan osuuden, jotta Kielipesä voisi jatkaa vuoden 2004 loppuun. Muussa tapauksessa inarinsaamen kielikylvyt olisivat loppuneet jo kesällä. Kielipesässä käy tällä hetkellä kahdeksan kokopäiväistä ja kaksi puolipäiväistä lasta.

Ritva Kangasniemen haastattelu. Nettivideo Kielipesästä.


56k modeemi/ISDN (160x120, 50 Kbps)
ADSL (320x240, 225 Kbps)


Nettivideo kestää noin ? minuuttia. Katsominen vaatii RealPlayer-ohjelman (versio 8) ja vähintään ISDN-liittymä on suositeltava. Videon kuvasi ja editoi Matti Markkanen.

Copyright: Päivi Kapiainen-Heiskanen

Saamelaisia arvioidaan asuvan Suomen, Ruotsin, Norjan ja Kuolan niemimaalla kaikkiaan 50-70 000, joista Suomessa asuu arviolta 7 000. Heistä valtaosa eli jopa 75-90 % puhuu pohjois- eli tunturisaamea. Kolttasaamen puhujia on arvioiden mukaan muutama sata. Inarinsaamea äidinkielenään puhuvia noin 350. Valtaosa heistä on keski-ikäisiä tai ikääntyneitä. 1960-luvun suomalaistamispaineissa menetettiin yksi sukupolvi inarinsaamea äidinkielenään puhuvia, kun saamelaislapset pakotettiin käyttämään koulussa vain suomea. Kieli kuuluu itäisiin saamen kieliin koltan-, kildinin-, turjan- ja akkalansaamen ohella eikä sitä puhuta muualla kuin Suomessa. Pohjoissaamesta kieli poikkeaa niin paljon, etteivät puhujat välttämättä ymmärrä toisiaan. Inarinsaame kiinnostaa nykyään myös aikuisia ja kursseille tulijoita olisi, jos vain löytyisi päteviä opettajia.

Inarinsaamelaiset poikkeavat myös taustaltaan muista saamelaisista. He elivät kalastajina aina 1800-luvulle saakka eristyksissä muista saamelaisista ja liikkuivat Varanginvuonon kalastuspaikoille Jäämeren rannalle, mistä näkyy vaikutteita niin kielessä kuin pukeutumisessakin. Inarinsaamelaisia on vuosisatojen ajan pidetty nöyrinä vahvempien valtaan sopeutujina, millä on osaltaan selitetty kielen muuttumista harvinaiseksi.

Inarin kunnassa tarjotaan opetusta kaikilla kolmella saamen kielellä. 1998 alkaen inarinsaamen on voinut suorittaa ylioppilaskirjoituksissa joko äidinkielenä tai vieraana kielenä.

Nettiradio Mikaelin arkistosta:

Linkit: