1.3 Tutkimusaineisto, lähteet ja työn rakenne

Lähetin 40 Pirkkalaiskirjailijalle1 kyselylomakkeen (liite 1.) postitse, sähköpostitse tai faxilla sen mukaan, mitä tietoja kyseisestä kirjailijasta oli saatavilla. Kyselylomakkeiden ohessa oli mukana postimerkillä varustettu palautuskuori. Lomakkeen palautti 23 kirjailijaa, joista naisia oli kuusi ja miehiä viisitoista, kaksi ei ilmoittanut sukupuoltaan. Naisia oli jo tutkimukseen valitussa otoksessa noin puolet vähemmän kuin miehiä. Koska tutkimukseen valittu otos on sangen pieni, tutkimustulokset eivät edusta kaikkia Pirkkalaiskirjailijoita2. Aineistosta tehdyt havainnot ovatkin lähinnä suuntaa antavia.

Osa lomakkeista palautettiin vain osittain täytettyinä; avoimet vastaukset jätettiin tyhjiksi viidessä lomakkeessa, kahdessa on jätetty merkkaamatta sukupuoli. Muutamassa lomakkeessa on jopa lisätty joidenkin kysymysten kohdalle omia kohtia. Työni onkin samalla myös pilottitutkimus, jonka tarkoituksena on testata, kuinka tämänkaltainen tutkimus toimii käytännössä. Tarkoitukseni on tehdä aiheesta myöhemmin pro gradu -tutkielma, joka kattaa kaikki Suomen kirjailijaliittoon kuuluvat kirjailijat. Tulen syventämään tämän tutkimuksen aiheita sekä nostamaan esille uusia, nyt huomiotta jääneitä aiheita.

Pääasiallinen tutkimuskohteeni on palautetut 23 kyselylomaketta, jotka olen koodannut selvyyden lisäämiseksi. Koodissa ensimmäinen kirjain merkitsee vastaajan sukupuolta (koodi M/N), toinen Internetin ei-käyttäjää tai käyttäjää (E/K) ja kolmas vastaajan ikää (A/B/C/D/E/F3). Lisäksi vastaukset on numeroitu juoksevasti. Naisten ja miesten välisiä eroja sivutaan työssä vain harvoin, koska suuria eroja näin pienestä aineistosta ei ollut havaittavissa. Suuremmasta aineistossa erot olisivat voineet hyvinkin olla selkeämmät. Tässä aineistossa ikä ja Internetin käyttäminen tai käyttämättömyys olivat selkeimmät erottavat tekijät.

Aiheesta ei ole kovin paljon painettua tutkimusaineistoa. Olen käyttänyt lähteinä pääasiassa joitakin lehtiartikkeleita sekä Markku Eskelisen kirjaa Digitaalinen avaruus (1997) sekä Kai Ekholmin ja Aki Järvisen kirjoittamaa julkaisua Digitalisoituva julkaisukulttuuri (1999). Olen käyttänyt lähteinä myös kahta itse tekemääni haastattelua4.

Käsittelen ensin kyselylomakkeiden pohjalta kirjailijoiden Internetin käyttötottumuksia. Kolmannessa luvussa käsittelen verkossa julkaistuja omia tekstejä, neljännessä kirjailijoiden asennoitumista Internetiä kohtaan ja viidennessä heidän ajatuksiaan kirjallisuuden ja Internetin yhteisestä tulevaisuudesta. Viimeisessä luvussa kokoan keskeisimmät ajatukset yhteen ja pohdin esille nousseita kysymyksiä.


1Kyselylomake lähetettiin Pirkkalaiskirjailijoiden vuoden 2000 jäsenluettelosta mielivaltaisesti valitusta kohtaa 40 peräkkäiselle kirjailijalle. Pirkkalaiskirjailijat on vuonna 1943 perustettu maakunnallinen kirjailijayhdistys.

2Pirkkalaiskirjailijoiden jäsenmäärä oli 130 vuonna 2000.

3Kyselylomakkeen kohta 1, jossa a) 1920-1929, b) 1930-1939, c) 1940-1949, d) 1950-1959, e) 1960-1969, f) 1970-1979.

4Haastateltavina Suomen kirjailijaliiton puheenjohtaja Jarkko Laine ja Tampereen yliopiston opettajankoulutuslaitoksen johtaja, professori Eero Ropo.

Taakse - Sisältö - Eteen

Takaisin