3 Tekstit verkossa

Useamman kuin joka kolmannen tekstejä on julkaistu verkossa. Tässä Internetin käyttäjien ja ei-käyttäjien väliset erot ovat huomattavat. Käyttäjistä lähes joka toisen tekstejä on julkaistu verkossa; ei-käyttäjien puolella ainoastaan yhden. Vastaajilta on julkaistu verkossa lähes yksinomaan kaunokirjallisia tai tiedottavia tekstejä. Ainoastaan yhdeltä on julkaistu myös esitelmiä tai puheita. Kaunokirjallisista teksteistä lajeina mainitaan proosa ja lyriikka. Muutaman vastauksesta käy ilmi, että kyseessä ovat lähinnä katkelmat aiemmin kirjana julkaistuista teoksista.

Noin neljännes kaikista vastaajista ei edes halua tekstejään julkaistavan verkossa. Tässäkin käyttäjien ja ei-käyttäjien välillä on suurehko ero: käyttäjistä viidesosa on ehdottomasti julkaisemista vastaan ja ei-käyttäjistä lähes puolet. Yksi vastaaja jätti vastaamatta kysymykseen.

Kaikista vastaajista ainoastaan neljä on lukenut verkosta toisten kirjailijoiden kirjoittamia tekstejä. Näistä kolme on lukenut kaikenlaisia tekstejä monilta kirjailijoilta. MKD17 tosin kirjoittaa keskeyttäneensä lähes aina, koska näytöltä lukeminen on niin vaivalloista. Ainoastaan yksi vastaaja (MKB3) nimeää kirjailijan (Leena Krohn), jonka tekstejä on lukenut.

Markku Eskelinen (1997, 74) esittää, että vanha kolmikanta kirjailija-teksti-lukija muuttuu viisikannaksi kirjailija-laite-teksti-laite-lukija. Uuden välineen käyttöliittymä5 on tuskallisen läsnä. Myös perinteistä kirjaa voidaan tarkastella käyttöliittymänä. Kun lukija ottaa kirjan käteen, hän ei tule ajatelleeksi, että myös se on tavallaan käyttöliittymä: siitä on vain tullut läpinäkyvä. (Järvinen 1999, 33.) Tietokoneiden näyttöjen tai muiden lukulaitteiden täytyy kehittyä vielä aika lailla, ennen kuin ne voivat kilpailla kirjan kanssa. Nyt verkkokirjallisuudesta tulee herkästi tulostettua kirjallisuutta, kun se halutaan kosketeltavaan ja helposti luettavaan muotoon.


5Käyttöliittymistä (engl. interface) puhutaan normaalisti tietotekniikan yhteydessä, mutta mediatutkija Hannu Eerikäinen on laajentanut käsitteen sisältöä. Hänen mukaansa minkä tahansa työvälineen yhteydessä voidaan puhua sen interface-problematiikasta. (ref. Eerikäinen 1997, 71; Järvinen 1999)

Taakse - Sisältö - Eteen

Takaisin