5.2 Ei-käyttäjien näkemys

Vuosina 1920-29 syntyneet ei-käyttäjät näkevät kirjan ja Internetin yhteisen tulevaisuuden valoisana. Molemmat vastaajat ovat yhtä mieltä siitä, ettei kirja suinkaan kuole, vaan löytää oman paikkansa Internetin rinnalta. MEA2 painottaa ns. synergiaetujen eli yhteisvaikutusetujen löytämistä ja NEA2 sitä, että tietoverkossa kirja "lähtee liikkeelle aivan uudella tavalla".

Visiot tulevaisuudesta eivät esiinny aivan yhtä valoisina muiden ikäryhmien ei-käyttäjien vastauksissa. MED20 näkee tulevaisuuden jopa "helvetillisenä", koska "Internet on lopullinen ihmismielen kaaos ja kollektiivinen aivosyöpä". MEB7 arvelee maltillisemmin, etteivät näyttöpäätteillä työskentelevät ihmiset kaipaa enää vapaa-ajallaan lukukokemuksia tietokoneen ruudulta. Hän yhdessä MED20:n kanssa nostaa esille myös kysymyksen tietokoneruudun välittämästä estetiikasta. MEB7 näkee kirjan vahvuudeksi nimenomaan sen konkreettisuuden sekä "kirjan ja lukijan kahdenkeskisyyden". MED20 on sitä mieltä, että tietokoneen estetiikan täytyy kehittyä vielä aika lailla, jotta se voi palvella millään lailla muitakaan taiteita. Kuitenkin Internet on osattu maailmalla valjastaa esimerkiksi klassikkoteosten arkistoksi. Gutenberg-projektin sivuilta on ladattavissa yli 3500 teosta aina Dante Alighierin (1265 - 1321) Divina Commediasta Lewis Carrollin (1832 - 98) Liisan seikkailuihin ihmemaassa, ilmaiseksi. Jos kehittymistä odotetaan loputtomasti ja ilman tekoja tapahtuvaksi, saattaa siitä muodostua hyvinkin pitkä.

Taakse - Sisältö - Eteen

Takaisin