Väen poismuutto rassaa hyvin paljon Sevettijärveä

Veikko Feodoroff. Copyright: Päivi Kapiainen-Heiskanen

Kolttien perinteisen hallintomallin nokkamiestä, luottamusmies Veikko Feodoroffia pidetään optimistisena kehittäjänä. Luottamusmies kehittäisi aluetta sen luontaisista lähtökohdista ja toivoo kolttasaamelaisten saavan enemmän päätäntävaltaa maankäyttöön ja kalastukseen. Hän tekee tuotekehitystä myös Sevettijärven Kielassa eli poronlihan jalostamossa.

Luottamusmiehen toimisto sijaitsee Sevettijärven koulun pihapiirissä, entisen kirjaston tiloissa. Siellä voi hoidella kolttatilan hakemiseen liittyviä paperiasioita ja käydä saamassa neuvoja mieltä askarruttaviin pulmiin. Luottamusmies edustaa Sevettijärven ja Nellimin kolttien asioita viranomaisiin päin. Hänet valitaan vaaleilla, joissa äänestää saavat koltta-alueella asuvat täysi-ikäiset koltat. Kolttien vanhan hallintomallin mukaan kolttien luottamusmies kutsuu kyläkokouksen koolle vähintään kerran vuodessa ja siellä kaikki asukkaat saavat sanoa mielipiteensä yhteisistä asioista. Asiat kyläkokoukselle valmistelee kolttaneuvosto. Perinteinen hallintomalli kiinnostaa myös seuduilla liikkuvia matkailijoita.


Kaikkien kolttien oikeudet ja etuudet työllistävät luottamusmiestä


Koltilla on perinteisiä nautintaoikeuksia asuinalueellaan. Sevettijärven ympärillä olevat niin sanotut valtion metsät ovat yhtenäistä porolaidunta. Luottamusmies toivoo valtakunnan päättäjiltä, että kolttien erityisoikeudet tunnustetaan, säilytetään ja niitä parannetaan. Tärkeää olisi saada enemmän itsehallintoa ja päästä päättämään laajemmin esimerkiksi alueen kalastusasioista. Maankäyttö ja tuotto olisi saatava paremmin kolttien omiin käsiin, Veikko Feodoroff linjaa.


Pitäisi olla enemmän itsehallintoa


Keskeinen elinkeino koltta-alueella on poronhoito. Paitsi elinkeino se on myös kulttuuri ja keskeinen elämäntapa. Porotalous myös pitää kylät asuttuina. Sevettijärveläisten poromiesten omaa tuotekehitystä on tuttujen kuuma- ja kylmäsavuporopaistin lisäksi kehitelty viileäsavuporo, joka jättää lihan mureaksi. Sevettijärveläiset poromiehet tekevät omaa jatkojalostusta omassa jalostamossaan Sevetin Kiela Oy:ssä.


Porotalous pitää sivukylät asuttuina


Copyright: Päivi Kapiainen-Heiskanen

Nuoren väen poismuutto rassaa luottamusmiestä eniten. Samalla kielen tulevaisuus synkistyy. Veikko Feodoroff kaipaa uusia perheitä kylään, mutta heille ei ole liiemmin asuntoja tarjolla. Nykyään muutamia vuokra-asuntoja on kunnostettu koululta vapautuneisiin tiloihin. Valtaosa kyläläisistä asuu 1949 rakennetuilla kolttatiloilla, joita on sittemmin laajennettu ja korjailtu. Uusia taloja kylään on noussut vasta 1970-luvulta alkaen, kun kolttalaki mahdollisti uusien talojen rakentamisen. Siihen saakka valtio ei myynyt eikä vuokrannut tontteja Sevettijärveltä.


Jos nuoria perheitä ei ole, kehittäminen jää heikommalle


Luottamusmies rakentaisi Sevettijärvelle tulevaisuutta, missä uudet elinkeinot pohjaisivat vanhaan perinteeseen ja kunnioittaisivat alueen rikkauksia, rauhaa ja luontoa. Porotalouden rinnalle hän toivoo lisää luontomatkailua sekä sivutuotteita käsitöistä ja kalasta.


Kehittämisen pitää lähteä paikallisesti omista lähtökohdista


Kolttasaamelaisten 350 asukkaan yhteisö hupenee väen vanhetessa ja nuorten muuttaessa etelään opintojen ja työn perässä. Luottamusmies toivoo, että kylään nousisi omille vanhuksille hoivakoti, että vanhukset voisivat vanheta rauhassa omalla kylällään. Hän näkee uusia työpaikkoja myös kulttuurimatkailussa, jos perinnetaloa päästään laajentamaan. Uudet asiat toisivat myös työpaikkoja, mikä innostaisi paluumuuttajia ja toisi uusia kyläläisiä kylän raitille.


Kun halutaan nuoria kylään, pitää olla työpaikkoja


Luottamusmies toivoo suomalaisten oppivan arvostamaan kolttasaamea, joka on hyvin uhanalainen kieli. Kulttuurin omaleimaisuudelle voisi antaa oman arvonsa, eikä jäädä kiinni ikäviin stereotypioihin, jotka eivät välttämättä edes pidä paikkaansa.

Copyright: Saamen lippu koululaisen piirtämänä. Kuva: Päivi Kapiainen-Heiskanen
Toivon, että kulttuurin omaleimaisuudelle annettaisiin sille kuuluva arvo


Kolttasaamelaisen kulttuurin säilymisen kannalta hän pitää oleellisena, että nuorista kasvaa kielityötä tekevää kielen oppineistoa. Kielen asema kaipaa parantamista suomen ja saamenkielistä vahvimman, pohjoissaamen, puristuksessa. Oleellista olisi saada valtakunnallinen kolttasaamen kielitutkinto.


Kielitutkinto puuttuu meiltä


Takaisin