Sevettijärvellä taistellaan kolttakulttuurin puolesta

Copyright: Päivi Kapiainen-Heiskanen

Sevettijärvi nököttää Inarijärven pohjoispuolella keskellä ei mitään, kaukana kaikesta. Kolttakulttuurin keskus kylästä alkoi muodostua sodan jälkeen 1949, kun Petsamon Suonikylästä evakkoon lähteneet kolttasaamelaiset asutettiin nauhamaisesti 60 kilometriä pitkälle alueelle tiettömän taipaleen taa. Nyt toinen maan pienistä saamelaiskulttuureista kamppailee tosissaan olemassaolostaan. Apuun kaivataan valtiota. Pitäisi saada työtä, koulu ja nykypalvelut säilymään, matkailuun vauhtia ja vanhuksille hoivakoti.

Tänään alueella asuu 350 asukasta, joista joka yhdeksäs on kolttasaamelaisia. Tärkein elinkeino on poronhoito, mutta myös luontaistalous, kalastus, matkailu, metsästys, marjastus ja käsityöt tuovat elantoa. Omassa koulussa sevettijärveläiset voivat opiskella esikoulusta yhdeksänteen luokkaan saakka, ja terveystalo rakennettiin jo sodan jälkeen. Väen ikääntyminen ja nuorten lähtö jatko-opiskelemaan näkyvät arjessa. Kylään kaivataan lapsiperheitä, jotta oma koulu säilyisi. Sevettijärveltä on kauas joka paikkaan. Matkaa lähimpään koulukeskukseen Inariin kertyy 120 kilometriä. Norja sentään on vain 35 kilometrin päässä.

Jos totuutta sanon, koltan kieli elää viimeisiä rippeitään
Kolttasaamelaista kulttuuria vuosikymmeniä tallentanut, työuransa Posti- ja telelaitoksella tehnyt Elias Mosnikoff on nyt todella huolissaan. Kieli, lauletut leudd-runot, katrillin tanssiminen ja perinnekäsityöt pitäisi saada kiireesti siirrettyä nuorille, ettei kulttuuri näivety. Hän kaipaa rahaa innokkaiden vetäjien palkkaamiseen. Mutta ennen kaikkea työtä kylään, että nuoret voivat muuttaa takaisin. Elias Mosnikoff esittää kolttasaameksi leudd-runon nettivideolla.

Kaipaan takaisin entisiä arvoja ja yhdessäoloa
Ilomantsista kotoisin oleva Toini Sanila muutti 80-luvulla Sevettijärvelle kolttasaamelaisen vaimoksi. Tänään hän pyörittää porotilaa, kehittää Sevettijärven koulua rehtorina ja on mukana kunnallispolitiikassa. Hänestä tärkeää olisi säilyttää nykypalvelut ja vastata lasten ja nuorten toiveisiin. Mukana on myös nettivideo.

Väen poismuutto rassaa hyvin paljon
Kolttien perinteisen hallintomallin nokkamiestä, luottamusmies Veikko Feodoroffia pidetään optimistisena kehittäjänä. Hän tekee myös tuotekehitystä Sevettijärven Kielassa eli poronlihan jalostamossa. Luottamusmies vauhdittaisi kylää sen luontaisista lähtökohdista. Hän toivoo myös kolttasaamelaisten saavan enemmän päätäntävaltaa maankäyttöön ja kalastukseen.

Copyright: Päivi Kapiainen-Heiskanen

Nuoret kaipaavat lisää harrastusmahdollisuuksia
Kun sevettijärveläinen nuori saa käytyä peruskoulun, edessä on muutto jatko-opiskelemaan muualle. Omat juuret eivät välttämättä siinä iässä vielä niin joka päivä ole mielessä, yhdeksäsluokkalainen Eveliina Aikio tuumii. "Se on osa itseä, välillä sen muistaa ja ehkä iän myötä kiinnostusta tulee lisää".

Saamelaiset ovat maan ainoa alkuperäiskansa. He puhuvat kolmea kieltä: tunturisaamea, inarinsaamea ja kolttasaamea. Näistä tunturisaame on valtakieli, jonka varjossa inarinsaame ja kolttasaame kamppailevat olemassaolostaan. Kaikki saamen kielet kuuluvat suomalais-ugrilaiseen kieliperheeseen.

Nettiradio Mikaelin arkistosta:

Linkit:

Lähteet: