Kaipaan takaisin entisiä arvoja ja yhdessäoloa

Toini Sanila. Copyright: Päivi Kapiainen-Heiskanen

Monitoiminainen Toini Sanila pyörittää Sevettijärven koulua rehtorina, emännöi matkailu- ja porotilaansa ja kehittää kolttasaamelaisten asioita kunnanvaltuutettuna. Hän siirtäisi kolttasaamelaisten käsityöperinnettä, kieltä, ruokakulttuuria ja vanhaa yhteisöllisyyttä nuorille. Hänestä kolttanuoret pärjäävät sitä paremmin maailmalla, mitä enemmän itsetuntoa heillä on nykymaailmassa, missä pieniä kulttuureja ymmärretään arvostaa.

Alkujaan Ilomantsista kotoisin oleva Toini Sanila tuli Sevettijärvelle Rovaniemeltä. Maisema ja ilmasto eivät muutossa suuresti muuttuneet, mutta edessä oli iso askel tuntemattomaan kulttuuriin. "Korviaan myöten rakastuneena" mielikuvat olivat ruusuisia. Isännän kanssa oli tavoitteena tehdä tusina mukulaa, että omille kulmille olisi saatu oman koulun. Elämä ei kuitenkaan mene suunnitelmien mukaan. Muutaman vuoden päästä hän huomasi pyörittävänsä porotilaa leskenä kolmen pienen tyttären kanssa.


Perheen vahva kulttuurinen tausta on ollut hieno kokemus


Sittemmin tyttäret ovat aikuistuneet, yritys on muuttunut matkailu- ja porotilaksi, koulutyössä harteille ovat tulleet rehtorin työt ja oman aikansa vievät kunnalliset luottamustehtävät Ivalon keskustassa, 160 kilometrin päässä. Kolttakulttuurissa häntä kiinnostavat rikas ruokaperinne selkäkeittoineen, käsityötaidot, ihmisten aitous ja rikas kieli.


Selkäkeittoa parempaa ei löydy


Vaikkei Toini Sanilasta olekaan tullut kolttasaamen puhujaa, tyttäriltä kieli ja leudd-runoperinne sujuvat. Koulussa kolttasaame on tärkeä asia. Joka viikko kieltä harjoitellaan työpajoissa. Oppilaat oppivat tanssimaan katrillia ja laulamaan koltankielisiä lauluja. Koltille tärkeää on ortodoksiuskonto ja siihen liittyvät koltankieliset laulut.


Koulussa kieli ja kulttuuri ovat tärkeitä


Oppilaan poropiirros. Copyright: Päivi Kapiainen-Heiskanen

Kun kolttasaamen aapinen ilmestyi 1972 ja kieltä alettiin opettaa Sevettijärven koulussa, osa vanhemmista ei hyväksynyt kokeilua. He eivät ymmärtäneet, miksi pitäisi opettaa kieltä, jota ei käytetty silloin edes Inarissa virallisissa yhteyksissä. 1980-luvulle tultaessa huomattiin, etteivät lapset puhuneet kouluun tullessaan kolttasaamea, joten alettiin kehittää opetusmonisteita, joiden avulla lapset voivat opetella kolttasaamea vieraana kielenä. Ensimmäinen painettu kolttasaamen oppikirja ilmestyi vasta 1990-luvun lopulla, kun yläasteen kolttasaamen lukukirja valmistui. Kolttasaamen kirjoitusasu poikkeaa muista saamenkielistä, ja aakkosia on 37. Toini Sanila kannustaa nuoria oman kulttuurin omaksumiseen. Ajatkin ovat nyt otolliset, kun pieniä kulttuureja arvostetaan maailmalla.


Monta upeaa nuorta on lähdössä viemään kulttuuria eteenpäin


Nettivideolla Toini Sanilan koululla kuvattu haastattelu.


56k modeemi/ISDN (160x120, 50 Kbps)
ADSL (320x240, 225 Kbps)


Nettivideo kestää noin 5 minuuttia. Katsominen vaatii RealPlayer-ohjelman (versio 8) ja vähintään ISDN-liittymä on suositeltava. Videon kuvasi ja editoi Matti Markkanen.

Toini Sanila ajaa kolttasaamelaisten asiaa intohimoisesti myös Inarin kunnallispolitiikassa. Nyt olisi tärkeää saada ihmisille töitä ja entiset arvot takaisin, kun koko kylä oli paljon yhdessä. Niin saataisiin lieveilmiöt kuten työttömyys ja päihteiden käyttö vähenemään. Hänestä olisi tärkeää kuunnella tarkalla korvalla lasten ja nuorten pienetkin toiveet, että he aikanaan innostuisivat palaamaan kotiseuduilleen. Nykyisistä palveluista on hänen mielestään pidettävä tiukasti kiinni, että seutu kiinnostaa paluumuuttajia.


Lapsiin ja nuoriin pitää satsata enemmän


Monitoiminainen haluaa vaikuttaa asioihin niin, että kaikilla on hyvä elää omassa yhteisössä. Hänestä politiikka ei ole itsekästä toimintaa, vaan vaikuttamista kaikkien hyväksi. Kaikessa missä voimme toisia auttaa, pitäisi tehdä voitavansa. Sevettijärven upeasta luonnosta ja ihmisistä löytyy voimia ammennettavaksi kaikkina vuodenaikoina ja matkailutilalla poikkeaa vieraita ympäri vuoden, ettei tarvitse itsekseen nyhjöttää.


Olen nauttinut koulutyöstä, matkailusta ja politiikasta


Copyright: Päivi Kapiainen-Heiskanen

Sevettijärvestä voi tulla lähivuosina paratiisi, kunhan matkailu ja kulttuuri kehittyvät.


Kun kehitetään, saadaan tästä upea kylä elää


Sevettijärven koulu on kylän keskeinen palvelu. Koulu valmistui heti vuonna 1951 asuntoloineen. Sittemmin tieolojen parannuttua asuntola lakkautettiin 1970-luvulla. Koulun oppilasmäärä oli vuosikausia neljänkymmenen kieppeissä. Talvella 2005 oppilaita on 24, heistä kaksi on suomenkielisiä. Sevettijärvellä voi käydä koulua esikoulusta yhdeksänteen luokkaan. Koulussa on viisi opettajaa, joista yksi on kolttasaamen opettaja.

Nettiradio Mikaelin arkistosta:

Takaisin