Kultaseppämestari jäi koukkuun kalliomaalauksiin

Copyright: Päivi Kapiainen-Heiskanen

Kun puumalalainen kultaseppämestari Seppo Reponen käy kalliomaalauksilla, hän valokuvaa paljon ja haluaa nähdä maiseman kokonaisuutena eri valossa. Yleensä hän käy paikan päällä useamman kerran vuodessa, sillä kallio muuttuu koko ajan ja joka kerta eri hahmot näkyvät voimakkaammin kiven pinnasta kuin edelliskerralla. Käsitellessään valokuviaan hän tarkentaa piirrosten rajoja ja muokkaa niistä syntyvistä hahmoista oman näkemyksensä ja tyylinsä mukaisia koruja ja tauluja. Vaikka malleja on kulkeutunut matkassa myös maailmalta, Ristiinan Astuvansalmen kalliomaalausten aiheet näkyvät Reposen töissä tiuhimpaan.

Seppo Reposen ateljeessa Puumalan sataman naapurissa syntyy koruja niin kullasta, hopeasta kuin pronssista. Reposen Astuvansalmi-koruissa näkyvät etenkin jousikätinen nainen ja sarvipähirvi, mikä oli hänen ensimmäinen kalliopiirrosten pohjalta syntynyt koruaiheensa. Puumalasta on löytynyt viime aikoina kaksi uutta kalliomaalausta, joita tekijä parhaillaan kuvaa innolla. Myös Puumalan Hurissalosta löytynyt muinaiskorusta on syntynyt näköiskappaleita. Valtakunnallisesti Reponen on tunnettu kymmenisen vuotta kansallispukukorujen tekijänä.

Nettivideolla Seppo Reponen ateljeessaan.

Seppo Reponen. Copyright: Matti Markkanen
56k modeemi/ISDN (160x120, 50 Kbps)
ADSL (320x240, 225 Kbps)


Nettivideo kestää noin 12 minuuttia. Katsominen vaatii RealPlayer-ohjelman (versio 8) ja vähintään ISDN-liittymä on suositeltava. Videon kuvasivat Päivi Kapiainen ja Matti Markkanen, joka myös editoi sen.

Seppo Reposen tuotantoa on säännöllisesti esillä näyttelyissä koti- ja ulkomailla. Toisin kuin käsityöläiset yleensä, Reponen on myös saanut apurahoja näyttelyiden järjestämiseen. Lähitulevaisuudessa kultaseppämestari haluaisi laajentaa kalliotaidekorujen tekoa käsin ja tehdä metallista isompia veistoksia, joihin inspiraatio on löytynyt Siperiasta. Siperian lisäksi kultaseppämestari on vieraillut kalliomaalauksilla myös Pohjois-Norjassa ja Pohjois-Italiassa.

Nettiradio Mikaelin arkistosta: