Olavinlinna - kummituslinna?

Olavinlinna. Copyright: Sari Kuisma

Jokaisella linnalla on omat kummituksensa, niin myös Olavinlinnalla. Pitkän historiansa aikana linnasta on syntynyt monenlaisia tarinoita. Jyhkeiden muurien sisällä ja vankkojen tornien varjoissa on tapahtunut paljon asioita, joita ihmiset hämmästelevät. Mutta mitä linnan historiaan kuuluu kummitusten lisäksi?

Kuinka kaikki alkoi

Olavinlinna sijaitsee Savonlinnassa, ja sen rakennutti Eerik Akselinpoika Tott vuonna 1475. Hän oli tanskalaissyntyinen ritari ja Viipurin linnan päällikkö, ja hänen tehtävänään oli Suomen itärajan turvaaminen. Kun Moskovan suuriruhtinaskunta alkoi laajentua, haluttiin vahvistaa silloisen Ruotsi-Suomen itärajaa, joka kulki Savonlinnan seuduilla. Koska rajan sijainnista ei oltu yksimielisiä, venäläiset katsoivat, että linna rakennettiin heidän alueelleen, ja niinpä he häiritsivät rakennustöitä voimakkaasti.

Työskentelymenetelmät olivat tuohon aikaan hyvin alkeellisia, mutta siitä huolimatta linna valmistui todella nopeasti. Kivet jouduttiin tuomaan veneillä, osa jopa Kuopiosta asti. Linna oli pääpiirteissään valmis jo 1400-luvun loppuun mennessä, vaikka urakka oli valtava. Rakentamiseen osallistui 16 ulkomaalaista muurarimestaria sekä suomalaisia työmiehiä.

Musta Pässi. Copyright: Paula Hämäläinen

Aluksi rakennettiin päälinna, johon kuului kolme tornia. Näistä on jäljellä enää kaksi, Kello- ja Kirkkotorni. Kolmas oli Pyhän Eerikin torni, mutta sen perusta oli huono, joten se romahti 1700-luvulla. Päälinnan valmistuttua rakennettiin esilinna, johon kuului aluksi kaksi tornia. Niistä kumpaakaan ei enää ole. Nykyään esilinnassa on yksi torni, Kijlin torni, joka rakennettiin myöhemmin ja nimettiin linnanpäällikön mukaan.

Olavinlinna on toiminut monen sodan näyttämönä. Vuonna 1714 venäläiset saivat linnan haltuunsa ankaran piirityksen jälkeen seitsemäksi vuodeksi. Uudenkaupungin rauhassa vuonna 1721 suomalaiset saivat sen takaisin pariksikymmeneksi vuodeksi. Valta vaihtui takaisin venäläisille Turun rauhan jälkeen 1743. Vuonna 1809 Suomi liitettiin Venäjään, jonka jälkeen linnalla ei ollut enää sotilaallista merkitystä. Venäläiset jäivät kuitenkin joksikin aikaa katselemaan tilannetta ja lähtivät pois vasta 1800-luvun puolivälissä.

Nykyään Olavinlinna kuuluu Museoviraston alaisuuteen, ja se on monipuolisessa käytössä. Linnassa järjestetään opastettuja turistikierroksia ympäri vuoden. Kesäisin linna toimii oopperajuhlien näyttämönä. Ensimmäiset juhlat järjestettiin jo vuonna 1912 Aino Acktén toimesta. Linnaa vuokrataan myös yksityiskäyttöön, ja kesäisin se on suosittu häidenviettopaikka.

Karmivat kummitustarinat

Haarniskoitu mies. Copyright: Sari Kuisma

Osmo Sikio on jo 22 vuoden ajan työskennellyt Olavinlinnassa ja on ehtinyt kuulla ja nähdä kaikenlaista. Haastattelussa hän kertoo karmivia linnaan liittyviä kummitusjuttuja.


Linnanneidon tarina
Tämä on yksi Olavinlinnan vanhimmista tarinoista. Sen pohjalta on myös tehty laulu Balladi Olavinlinnasta.



Haarniskoitu mies
Tämä tarina liittyy haarniskoituun mieheen, joka on Tallisaaressa. Haarniskoitu hahmo kuvaa Eerik Akselinpoika Tottia.


Osmo Sikio. Copyright: Paula Hämäläinen
Musta Pässi
Pässillä oli suuri merkitys linnan historiassa, siksi se onkin saanut oman patsaan Tallisaareen.



Vetehinen
Oletko nähnyt linnan liepeillä virrasta nousevan oudon hahmon? Kiitä onneasi, jos et!


Nettiradio Mikaelin arkistosta:

Linkit: