Ammattina höyrylaivan konemestari

Konemestari työmaallaan (klikkaa kuvaa suuremmaksi). Copyright: Matti Levänen

Savonlinnan kaupunki perusti kesällä 2002 Maakuntamuseon höyrylaivastolle kaksi tointa, toisen kapteenille ja toisen konemestarille. Monet ovat varmaankin kuulleet näistä ammateista. Höyrylaivan konemestari ei kuitenkaan ole sama asia kuin diesel-laivan valvomossa tietokonetta käyttävä konemestari.

Höyrylaivassa kapteenilta ja konemestarilta vaaditaan ammattikoulutus. Kapteenin virka on tavallinen laivan kapteenin virka, mutta konemestarilta vaaditaan monen vuoden kokemusta ja ammattitaitoa. Siinä onkin yksi syy siihen, miksi konemestareita alkaa olla nykyisin hankala löytää. Minkä takia konemestarilta sitten vaaditaan niin paljon?

"Kattila on paineastia. Ajopaine höyrylaiva Mikossa on kahdeksan kiloa per neliösentti ja höyryn lämpötila on noin 150 astetta siinä paineessa. Koko tämän höyrylaivasysteemin vaarallisin paikkahan on kattila. Painekattilan takia on oltava se koulutus ja vaatimukset ovat niin tiukat. Ja kun kaikki putket mitä täälläkin näkyy, niin ne on ainakin joskus paineistettuja", selittää Lauri Tillman, maakuntamuseon höyrylaivojen konemestari. Voikin hyvällä syyllä sanoa että konemestari työskentelee paineen alaisena.


Mitä konemestari tekee ajon aikana?


Telegrammilla annetaan käskyt konehuoneeseen. Copyright: Matti Levänen

Talkoomiehestä konemestariksi

"Pääsin 14 vuotta sitten Saimaan purjehdusmuseoyhdistyksen talkoomieheksi. Ja sitä kautta höyrylaivoihin, joita ollaan talkoomiehillä ajettu ympäri Saimaata ja ympäri Suomea. Helsingissäkin on käyty, Viipurissa ja niin päin pois. Sieltä olen saanu sitä praktiikkaa juuri tähän konepuolelle. Sittemmin menin erilaisiin kouluihin, josta sain kokemusta tälle alalle. Sitten Kotkan merenkulkupiiri järjesti höyrykoneen hoitajan kurssin Savonlinnan ammatti-instituutilla, jossa olin mukana ja sitä kautta sain ne paperit", tarinoi Tillman.


Miten pääsee höyrylaivan konemestariksi?


Ennakoivaa ajoa

Höyrylaivan ajaminen on toisenlaista kuin dieselalusten. Nykyaikaisissa diesel-laivoissa kapteeni kääntää kahvasta, ja laiva lähtee taaksepäin. Höyrylaivoissa kapteeni antaa telegrammilla käskyn konehuoneeseen ja konehuoneessa konemestari tekee käskyn edellyttämät toiminnot. Tästä seuraa jonkin verran viivettä, joten höyrylaivan ohjausta täytyy ennakoida aika paljon.

Höyrylaivaston miehistö (klikkaa kuvaa suuremmaksi). Copyright: Savonlinnan Maakuntamuseo

Riihisaaren laivasto

Maakuntamuseolla on tällä hetkellä neljä höyrylaivaa - S/S Savonlinna, S/S Mikko, S/S Salama ja S/S Ahkera. Laivoista Savonlinna ja Mikko ovat ajokuntoisia, Salama on näyttelyaluksena laiturissa, ja Stora Enson lahjoittama Ahkera odottaa remonttia Laitaatsillan telakalla. Koska laivastolla on vain yksi kapteeni ja konemestari, liikkeessä ei ole enempää kuin yksi laiva kerrallaan.

Nettiradio Mikaelin arkistosta:

Linkki: