Sahtikulttuuri elää yhä vahvasti

Sahdin säilytysastia ja sahtikuurna. Copyright: Katriina Partanen

Sahti on ikivanha juhlajuoma, jota valmistetaan edelleen useissa kunnissa. Se on pintahiivatyyppinen olut, josta ei suodateta hiivaa pois, minkä vuoksi sahti on sameaa. Vaikka sahdin kotivalmistaminen on aina ollut sallittua, sen myyminen valmiina tuotteena laillistettiin vasta vuonna 1987. Nykyään sahtia saa myydä luvanvaraisesti. Tällä hetkellä virallisia sahdin valmistajia on viisi, mutta kotivalmistus on paljon yleisempää. Lammilainen sahtiyrittäjä Pekka Kääriäinen kertoo, että sahdin kova verotus vähentää halukkuutta alalle.

Hämeessä sijaitseva Lammi tunnetaan ympäri Suomea sahdista. Sahdin valmistuksella onkin Lammilla pitkät perinteet, joita vaalitaan edelleen. Lammilainen kauppatieteen maisteri Pekka Kääriäinen oppi valmistamaan sahtia jo 14-vuotiaana naapurin opissa. Aluksi sahdinvalmistus oli pelkkä harrastus, mutta harrastus muuttui vuosien varrella työksi. Tällä hetkellä Kääriäinen pyörittää Lammin Sahti Oy:tä.


Miten opit valmistamaan sahtia?


Sahdin alkuhistoriasta ei ole tarkkaa tietoa. "Arvioidaan, että sahtia on valmistettu Suomessa niin kauan kuin ohraa on viljelty", Pekka Kääriäinen kertoo. Jokaisessa sahtikunnassa on oma tapansa valmistaa sahtia, ja valmistustapa vaikuttaa sahdin väriin ja makuun. Sahdin valmistukseen ei tarvitse kuin maltaita, vettä ja hiivaa. Humalaa ja katajaa käytetään maun vuoksi, ja ne lisäävät säilyvyyttä. Lammin Sahti valmistaa sahtinsa lammilaisten perinteiden mukaisesti. Sahdin valmistukseen kuuluu useita eri vaiheita; maltaiden osto, niiden sekoitus veteen, imellytys, kuumennus, kuurnaan ajo, käyminen ja pullotus. Teollinen sahdin valmistus ei eroa periteisestä tavasta muuten kuin että valmistusmäärä on suurempi ja valmistusastiat ovat terästä.


Sahdin valmistus


Lammin Sahti Oy sijaitsee Lammin Lieson kylässä, ja se on Suomen vanhin toimiva sahtipanimo. Yritys on perustettu jo vuonna 1985, mutta ensimmäiset viralliset sahdit valmistettiin vuonna 1987. Sahdin kotivalmistus on aina ollut sallittua, mutta sahdin myyminen valmiina tuotteena sallittiin luvallisesti vasta 1987. Lammin Sahti sai ensimmäisenä luvat sahdin myyntiin ja ensimmäisen kerran laillinen sahti virtasi Lammin Pellavamarkkinoilla 13.6.1987.

Pelkällä sahdin valmistuksella ei saa toimeentuloa, sillä sen myynti on melko vähäistä. Lammin Sahti valmistaa sahtia 20 000 - 30 000 litraa vuodessa. Yrityksen tuotevalikoimaan kuuluukin sahdin lisäksi kaksi olutta ja kaksi siideriä. Oman osansa liikevaihtoon tuovat myös ravintolatoiminta sekä erilaisten tapahtumien järjestäminen.


Yrityksen historiaa ja nykyhetkeä


Sahti on juhlajuoma, ja se on parhaimmillaan kahden viikon kuluttua valmistuksesta. Sahti on elävä tuote, joten oikeanlainen säilytys on erittäin tärkeää. Lähellä nollaa sahti saattaa säilyä useita kuukausia juomakelpoisena, mutta jos säilytyslämpötila on yli jääkaappilämmön, niin säilyvyys on korkeintaan pari viikkoa. "Sahtia ei ole tehty säilytettäväksi vaan juotavaksi", Kääriäinen huomauttaa. Sahdin alkoholipitoisuus on yleensä 6 - 10 %, sitä ei kuitenkaan rajoiteta mitenkään. Tekijä päättää itse kuinka vahvaa sahtia valmistaa, eikä myytävästä sahdista maksetaan alkoholiveroa alkoholipitoisuuden mukaan. Pekka Kääriäinen kertoo, että teollisesti valmistetun sahdin alkoholipitoisuus saa vaihdella plus miinus yhden prosentin ilmoitetusta.

Pekka Kääriäinen. Copyright: Katriina Partanen
Sahti on juhlajuoma
Mistä sana sahti tulee?


Lammin Sahti markkinoi suurimmaksi osaksi Hämeessä, Lammilla ja sen ympäristökunnissa. Alkojen kautta tuotteita menee jonkin verran Helsinkiin, Lahteen ja Tampereelle. Ulkomaanmarkkinoille yritys ei ole vielä vienyt kuin muutamia näyte-eriä. Kääriäinen kertoo, että tulevaisuudessa olisi tarkoitus laajentaa markkinointia myös ulkomaille. Virallisesti kilpailu sahtialalla on suhteellisen vähäistä, sillä Suomessa on vain viisi virallista sahdin valmistajaa. Kotivalmistus kuitenkin pienentää virallisen sahdin markkinoita.


Ulkomaanmarkkinat kiinnostavat


Pekka Kääriäinen toimii myös Suomen Sahtiseuran puheenjohtajana. Hän kertoo, että seuran tarkoituksena on sahtikulttuurin ylläpitäminen ja sen siirtäminen tuleville sukupolville. Sahtiseura on julkaissut 1990-luvun alussa Sahtikirjan sekä järjestää vuosittain sahdin valmistuksen SM-kisojen loppukilpailun. "Pitäjät kilpailuttavat tekijöitä ensin omassa kunnassa, jotka sitten lähetetään loppukilpailuun", Kääriäinen kertoo. Loppukilpailuun osallistuu 30 - 35 kuntien parasta tekijää, jotka tuovat mukanaan myös omat tuomarinsa. Tänä vuonna on valittiin kymmenennen kerran sahdin valmistuksen Suomen mestari.


Miten sahdinvalmistuksen SM-kilpailujen voittaja valitaan?


Kääriäinen on huolissaan perinnejuoman tulevaisuudesta, sillä tekijät vähenee samoin myös tekopaikat. Sahdin kotivalmistuskin vaatii tietynlaiset tilat; parhaita ovat vanhat karjakeittiöt, joissa on tilaa ja saunanpata tai vastaava. Nuorten kiinnostus sahdin valmistukseen on aika vähäistä, mutta Kääriäinen uskoo, että taito on siirrettävissä kunhan vain innostusta löytyy. "Se on vanhemman polven tehtävä houkutella nuoria mukaan", hän toteaa.


Miten nuoret saadaan innostumaan sahdin valmistuksesta?
Miltä Lammin Sahti Oy:n tulevaisuus näyttää?


Kirjallisuus:

Asplund, Ulla. (1990). Sahtikirja. Valkeakosken Kirjapaino. Suomen Sahtiseura ry.

Nettiradio Mikaelin arkistosta: