©keski-suomen ilmailumuseo
Sodassa taistelevat yksilöt - eivät valtiot

Pommikoneiden miehistöt ovat varsinaisia rautahermoja, koska kuoleman alituinen läheisyys ei sovi heikkovatsaisille. Mikkelin päämajamuseo tarjoaa mielenkiintoisen ikkunan tutustua lentokoneveteraanien sielunelämään. Näyttely sisältää radiosähköttäjä Onni Rautavan, Veikko Laukkosken, Jorma Suomalaisen, Aarre Virolaisen sekä Mannerheim-risti ritari Lauri Äijön mietteitä, valokuvia sekä henkilökohtaisia esineitä. He puolustivat maatamme Blenheim-, Dornier- ja Junkers-pommikoneissa.

Mitkä ovat sähköttäjän tärkeimmät tehtävät, Onni Rautava?
Miten "Lentäjien sotaa"-näyttely sai alkunsa ja mitä se sisältää?
Mitä henkilökohtaista materiaalia on näytteillä?
Mikä on Mannerheim-risti?

©keski-suomen ilmailumuseo
Suurien linjojen sotahistoriaa näyttely ei aio esitellä, vaan sen tarkoituksena on lähestyä julmuuksia yksilön - ihmisen - näkökulmasta. Yksilön sotahistoriaan kuuluvat niin kuolleet ystävät, tuska ja pelkokin. Kuitenkaan unohtamatta lottien vierailuja, korttipelejä ja rukoushetkiä. Sähköttäjä Rautava muistuttaa, että aika kultaa muistoja - hyvät hetket jäävät mieleen.

- Vaikka sota on äärimmäisen julmaa ja parhaita kavereita menee yhdeksän kappaletta samana yönä, niin kaikesta huolimatta oli siellä ajoittain hemmetin hauskaakin, Rautava vakuuttaa.

Mitä olivat sota-aikaiset vapaa-ajan ilot?
Naisetkin taisivat olla osa yksilöiden sotahistoriaa?
Kertoisitko hurjimmista lentoreissuista?
Olitko sama mies sodan jälkeen?

Rautavan työkalu - Bristol Blenheim

©keski-suomen ilmailumuseo
Pommikone Bristol Blenheim oli toisessa maailmansodassa Suomen ilmapuolustuksen tukipilari. Englantilainen Blenheim edusti aikansa teknistä huippuosaamista, ja taitavien lentäjien käsissä koneesta saatiin kaikki irti. Rautava muistelee, että Suomi joutui lähtemään 17 toimivalla Blenheimillä taistelemaan vihollisen mieletöntä ylivoimaa vastaan. Talvisodan aikana kone oli kuitenkin nopeampi kuin Neuvostoliiton vastaavat hävittäjät, mutta jatkosodassa naapuri kuroi ilmojen kiitäjän etumatkan umpeen.

Millaisella lentokoneella lensit?
Millaista jälkeä tekivät isoimmat pommit?
Miksi Suomen ilmavoimien koneissa on hakaristi?

Sotilaslentotoiminta liitetään usein lentäjien suorituksiin, pommituksiin. Pommikoneilla oli myös merkittävä rooli tiedustelussa vihollisen linjojen taakse. Erikoiskameroilla kuvattiin tarkasti joukkojen liikkeitä, ja kuvamateriaaleista seurattiin vihollisen suunnitelmia sekä laadittiin karttoja.

Rautavan koki monia asioita, joita nykyajan kansalaiset eivät ymmärräkään. Hänen kertomusten kuunteleminen tarjoaa oivan aikahypyn aikaan, jolloin taisteltiin elämästä. Näyttelyn anti tarjoaa purtavaa kaupungistuneelle pullamössökansalaisellekin. Aikahypyn mahdollisuus on 15.5.-31.8.1999 Mikkelin Päämajamuseossa, jolloin "Lentäjien sotaa, tarinoita tiedustelu, ja pommilentäjistä" -näyttely on auki.


Tulevatko sodan kauheudet uusiutumaan?
Minkä viestin haluaisit sanoa jälkipolville?

Lisää Onni Rautavan mietteitä ja kuvia

©Tommi Hakkari/Nettiradio Mikaeli 1999
Kuvalähde: © Keski-Suomen ilmailumuseo