Lokki kuljetti viestit sujuvasti

Copyright: Suvi Härkönen

"Eniten yllätti se, miten paljon inhimilliset tekijät vaikuttivat ihmisten tekemisiin myös sodan aikana. Erehdyksiä ja pieniä rikkeitä tekivät myös Viestikeskus Lokissa työskentelevät ihmiset. Silti kokonaisuudessa toiminta sujui moitteetta, ja viestit kulkivat sujuvasti Päämajan ja rintaman välillä", toteaa tutkija Mikko Karjalainen.

FM Mikko Karjalainen tutki pro gradu -työssään päämajan viestitystoimiston ja sen alaisen Viestikeskus Lokin toimintaa jatkosodan aikana. Mikkelin kaupungin museoiden toivomuksesta Karjalainen täydensi tutkimustaan myöhemmin Ilmavalvonta-aluekeskusta koskevalla lisätutkimuksella. Kuuleeko Lokki -teoksessa Karjalainen on selvittänyt, minkälaista työskentely päämajan viestikeskuksessa ja ilmavalvonta-aluekeskuksessa oli.

Lähteinä Mikko Karjalainen on käyttänyt sekä sota-arkiston lähdemateriaalia että muistitietomateriaalia, jota on kerätty luolastossa työskennelleiltä ihmisiltä.
"Muistitieto yhdistettynä kirjalliseen alkuperäisaineistoon antaa todenmukaisen kuvan luolastosta ja siellä toimineista ihmisistä", Karjalainen toteaa.


Tavoitteena selvittää luolaston syntyhistoria
Muistitiedot täydentävät arkistomateriaalia


Muistitietomateriaali täydensi Mikko Karjalaisen mukaan mielenkiintoisella tavalla arkistoaineistoa. Ihmisten muisteluksista kävi ilmi, että monenlaisia inhimillisesti katsoen ikäviäkin asioita tapahtui luolastossa työskentelevien ihmisten elämässä. Muutamia jouduttiin rankaisemaan alkoholin käytön takia, ja pieniä väärinkäytöksiäkin esiintyi.


Rangaistuksiakin jaettiin


Viestikeskus Lokki välitti jatkosodan aikana kahdenlaisia viestejä; lennätinasemalta lähetettiin tekstiä päämajasta ulos ja takaisin, ja puhelinkeskus puolestaan välitti paikallis- ja kaukopuheluita. Myös kuvalennätintoimintaa kokeiltiin, ja maaliskuussa 1942 peite- ja kaaviopiirroksia lähetettiinkin jo rintamalle. Kuvalennättimen toimintaa selvittäessään Mikko Karjalainen törmäsi ristiriitaisiin tietoihin, joille tosin työn edetessä löytyi selitys.


Lähteiden väliset ristiriitaisuudet on selvitettävä


Kokonaisuutena viestiliikenteen välittäminen jatkosodan aikana onnistui Mikkelin viestitoimistosta hyvin. Pahoja viivästyksiä ei sattunut, ja viestit saatiin yleensä hyvin nopeasti perille.
"Suuri osa päämajan väestä tuli muualta kuin Mikkelistä eikä heillä ollut siteitä kaupunkiin. Inhimillisiä huolimattomuuksia ja rikkeitäkin sattui, mutta viestiliikenteen kannalta ne eivät olleet olennaisia", tutkija toteaa.

Mikko Karjalainen. Copyright: Tiina Toivakka
Inhimillisyys yllätti


Mikko Karjalaisen jatkosuunnitelmat ovat vielä avoinna, mutta mahdottomana hän ei pidä päämajaan liittyvää jatkotutkimusta. Nyt julkaistun teoksen hän toteaakin synnyttäneen monia uusia kysymyksiä, joihin olisi kiinnostava hakea vastauksia. Yksi näistä voisi olla vaikkapa päämajan operatiivinen suunnittelu ja sen toteutuminen.


Tutkimista riittää jatkossakin


Nettiradio Mikaelin arkistosta: