Museolaiva pysyy kunnossa, kun se pääsee vesille

Copyright: Minna Surakka

Savonlinnan maakuntamuseon neljän höyrylaivan laivasto täyttää vuonna 2004 pyöreitä vuosia: höyrykuunari s/s Salama 130 vuotta, kaupungin edustuslaivanakin palveleva s/s Savonlinna 100 vuotta ja höyrylotja s/s Mikko 90 vuotta. Vuosi on merkittävä myös siksi, että juhannuksen alla laivastoon liittyi pitkään kuivalla maalla esillä ollut höyryhinaaja s/s Ahkera, joka on kunnostettu kelluvaan kuntoon Laitaatsillan telakalla.

Maakuntamuseon laivoista Ahkera ja Salama ovat perinteisiä laiturissa pysytteleviä museolaivoja. Mikko ja Savonlinna sen sijaan purjehtivat ainakin toistaiseksi kesäisin Saimaalla tilaus- ja yleisöristeilyillä. Museotoimenjohtaja Mirja Kosusta mietityttää kuitenkin, mistä museo tulevaisuudessa saa pätevää miehistöä, sillä höyrykoneen käyttäjistä on kova pula. Sama pulma on edessään muillakin höyrylaivavarustajilla, hän uumoilee.

Kosunen pitää museolaivojen risteilyjä tärkeinä laivojen kunnossapidon kannalta: jos laiva jää laituriin, sen rapistuminen alkaa nopeasti, mutta oikein huollettuna ja tarpeellisen määrän liikuntaa saavana höyrylaiva porskuttaa vielä pitkästi tämän vuosituhannen puolelle. - Veikkaan, että olen ollut jo pitkään haudassa ennen kuin Savonlinna jää pois liikenteestä. Kun se on jo sata vuotta elänyt laivan elämää, niin en epäilen ollenkaan, etteikö eläisi vielä toisetkin sata vuotta, Kosunen sanoo. Ratkaisuja höyrylaivojen tulevaisuudesta tehdään juhlavuoden loppuun mennessä.

Mirja Kosunen Copyright: Minna Surakka

Nettivideolla Kosunen kertoo maakuntamuseon laivastosta ja pohtii museoristeilyjen tulevaisuutta Savonlinnassa. Risteilykuvakset on tehty höyrylaiva Savonlinnan tilausristeilyltä kesäkuussa 2004.


56k modeemi/ISDN (160x120, 50 Kbps)
ADSL (320x240, 225 Kbps)


Nettivideo kestää noin 7 minuuttia. Katsominen vaatii RealPlayer-ohjelman (versio 8) ja vähintään ISDN-liittymä on suositeltava. Videon toimitti, kuvasi ja editoi Minna Surakka.

Saimaan purjehdushistoria yltää ruuhista höyrylaivoihin

Savonlinnan maakuntamuseo on erikoistunut Saimaan purjehdushistoriaan ja kulttuurihistoriaan. Höyrylaivojen lisäksi museon kokoelmiin kuuluu erilaisia Saimaalla käytettyjä venemalleja. Vanhimmat ovat yksinkertaisia ruuhia, joita on käytetty vielä 1800-luvulla muun muassa metsälampien ylittämiseen. Perinteisen sääminkiläisen mallin mukaan rakennetut kirkkoveneet ovat nekin tärkeä osa Saimaan historiaa. Vielä 1900-luvun alussa niitä käytettiin sekä kirkko- että markkinamatkoilla, sillä kunnollisia maanteitä ei tuolloin vielä juuri ollut.

Ennen höyrylaivoja Saimaalla liikennöitiin lastiveneillä, joissa on raakapurje ja kaksi tukevaa airoa. Lastiveneitä on näkynyt Saimaalla 1500-1600 -luvuilta lähtien, ja niiden aika oli ohi 1800-luvun puolenvälin jälkeen. Museon kokoelmiin kuuluvalle lastiveneelle on annettu nimeksi Vappaa Savo, ja se on rakennettu hylkylöytöjen ja kansatieteilijä I. T. Itkosen 1920-luvulta peräisin olevien piirustusten mallin mukaan. Uudempaa historiaa edustaa 60-luvun ulkolaitamoottorilla varustettu vanerivene, joka oli aikansa uusinta uutta.

Copyright: Minna Surakka

Museolaivastoon kuuluvat kaikki tärkeimmät höyrylaivatyypit

Tervahöyry Mikko, oikeammin höyrylotja Mikko, on rakennettu Savonlinnassa 1914. Höyrylotjat kuljettivat aikoinaan halkoja ja muuta puutavaraa Saimaan rannoilta Suomenlahden kaupunkeihin. Mikko on seilannut ennen sotia Karjalan vesillä, ja ollut sen jälkeen Enso-Gutzeitin palveluksessa Saimaalla 60-luvulle saakka. Museolaivastoon se liittyi 70-luvulla.

Copyright: Minna Surakka

Toinen museon risteilyaluksista on matkustajahöyrylaiva Savonlinna. Varkaudessa vuonna 1904 rakennettu Savonlinna kuului Saimaan höyrylaivat Osakeyhtiön valkokylkien laivastoon. Savonlinna, jota myös Saimaan pikajunaksi kutsuttiin, on höyrylaivaksi todella nopea 11,5 solmun vauhdillaan. Esimerkiksi Salama ylsi vain 7,5 solmuun ja Mikko saa tyytyä kuuteen solmuun.

Viipurissa 1874 rakennettu s/s Salama kuljetti matkustajia ja rahtia Saimaan satamien, Viipurin ja Pietarin välillä, kunnes upposi vuonna 1898 Puumalassa matkustajalaiva Ilmarin törmättyä sen kylkeen. Enso-Gutzeit Osakeyhtiö nosti Salaman vuonna 1971, ja museolaivaksi se saatiin entisöityä vuosikymmenen lopulla. Nykyisin laiva on pysyvästi ankkurissa maakuntamuseon laiturissa.

Höyryhinaaja Ahkeralla on pala yhteistä historiaa Salaman kanssa: Ahkera osallistui pelastustöihin Salaman haverissa. Vuonna 1871 rakennettu höyryhinaaja on Saimaan vanhin museoalus. Se liittyy muiden museoalusten joukkoon Riihisaaren laituriin kesällä 2004.

Nettiradio Mikaelin arkistosta:

Linkki: