Pohjois-Karjalasta suomalaisen popin keskus?

Timo Rautiainen in action Savonlinnan levytysstudiossa. Copyright: Toni Peiju

Suomalaisten bändien menestyksestä ulkomailla kohistaan, mutta mikä on totuus? Mikä tekee bändistä menestyvän ja miksi Itä-Suomi on saavuttanut mainetta suomalaisen musiikin keskuksena? Tunnettuja bändejä luotsaava manageri Toni Peiju, Itä-Suomen oma poika, kertoo näkemyksensä musiikkimaailmaa tällä hetkellä askarruttaviin kysymyksiin.

Suomesta on pikkuhiljaa tulossa merkittävä musiikkimaa myös Suomen rajojen ulkopuolella. Läpimurtonsa ovat tehneet jo HIM, Bomfunk MC's ja Darude. Myös tietyillä genreillä, kuten heavy metal, on ollut kysyntää jo pidempään. Läpimurrot rohkaisevat uusia yrittäjiä luottamaan omaan menestykseensä. Musiikkibisnes on muutenkin ammattimaistunut Suomessa viime vuosina, mikä onkin yksi menestyksen tärkeimpiä edellytyksiä. Mutta mitä muuta menestykseen vaaditaan?

Manageri Toni Peiju esittäytyy. Copyright: Johanna Lahtinen ja Saija Valkonen

Yksi menestykseen tarvittava tekijä on luonnollisesti asiantunteva manageri. Hyvän managerin ei tarvitse olla kotoisin kehäkolmosen sisäpuolelta, kuten Toni Peiju on ansiokkaasti osoittanut. Tämä Parikkalan poika opiskelee Helsingin ammattikorkeakoulussa kulttuurituottajaksi ja pyörittää samalla omaa ohjelmatoimistoaan. Talliin on kiinnitettynä niinkin nimekkäät nimet kuin Timo Rautiainen & Trio Niskalaukaus, Eläkeläiset, Kumikameli ja Pool. Peiju on hankkinut kokemusta musiikkialalta työskentelemällä Joensuussa mm. levykaupassa, rockklubilla sekä silloin tällöin myös orkestereiden teknisenä avustajana. Tärkein työ on kuitenkin ollut työskentely Ilosaarirockin parissa, jossa hän eteni organisaation varapuheenjohtajaksi. Viime kesänä hän toimi päälavan promoottorina eli vastasi koko päälavan toiminnasta. Takanaan Tonilla on myös monivuotinen soittoharrastus.


Menestykseen vaikuttavat tekijät ja managerin rooli


Vaikka suuri musiikkibisnes keskittyykin Etelä-Suomeen, myös muualta Suomesta ponnistaa potentiaalisia bändejä - jopa luultua enemmän. Pohjois-Karjalan lahja Suomen musiikkielämälle, Joensuu, on ollut ja on yhä yksi tärkeimpiä ponnahduslautoja uusille bändeille. Aikanaan sieltä ovat menestyksekkään uransa aloittaneet mm. kaikkien tuntemat Hassisen Kone, Neljä Ruusua, Ismo Alanko ja Pool. Läpimurtonsa kynnyksellä on tälläkin hetkellä useita uusia tulokkaita. Joensuun asema on muodostunut jopa niin merkittäväksi, että se on saanut kantaakseen komealta kalskahtavan tittelin "Suomen virallinen Pop-City 2001", joka myönnettiin Suomessa ensimmäistä kertaa. Projektin malli on otettu muista Pohjoismaista, Suomessa sen takana on myös valtion Musiikinedistämiskeskus.


Miksi juuri Joensuussa on ainesta Suomen Pop-Cityksi 2001?


Copyright: Johanna Lahtinen ja Saija Valkonen

Joensuulaisten bändien menestys on kuitenkin suhteellinen käsite.
No jaa, onko menestynyt niin hyvin, ei meillä Joensuussa ainakaan yhtäkään oo ulkomaille ponnistanut, kommentoi Peiju kärkkäästi, myöntäen kuitenkin suosion olleen kotimaan markkinoilla vertaansa vailla. Myös tulevaisuus näyttää lupaavalta, kenties Suomen rajojen ulkopuolellakin. Pitkällinen puurtaminen saattaa lopulta palkita itsensä - ennemmin tai myöhemmin.

Paljon hehkutettu suomalaisbändien suosio ulkomailla antaa olettaa, että suomalaisuuden varjolla pystyisi jo purjehtimaan helpommin ulkomaisten listojen kärkeen. Vakiintunutta imagoa suomalainen musiikki ei ole kuitenkaan vielä saavuttanut, mutta tie menestykseen ei ole enää niin kivikkoinen.


Miten asian näkee ammattilainen?


Nettiradio Mikaelin arkistosta:

Linkit: