Tommi-puukko -perinne elää vahvana Hyrynsalmella

Copyright: Katja Kurkela

Ikivanha kainuulainen Tommi-puukkomalli on yhä arvossaan, ja perinteen ylläpitämiseksi tehdään yhteisvoimin töitä. Puukkoseppien lukumäärä on kasvanut selkeästi viimeisen kymmenen vuoden aikana, ja uusia innokkaita puukontekijöitä osallistuu vuosittain kansalaisopiston puukkopiiriin. Hyrynsalmelaista Tommi-puukkoa kantoi kupeellaan muun muassa presidentti Urho Kekkonen

Puukontekijöitä on Kainuussa tällä hetkellä kolmisenkymmentä, joskin tarkkaa lukumäärää ei tiedetä. Hyvin suuri merkitys perinteen säilymisessä on Tommi-puukon perinneyhdistyksellä, jonka ensisijaisena tehtävänä on perustaa pysyvä Tommi-puukko -näyttely Hyrynsalmelle. Yhdistyksen tavoite toteutuu, kun näyttelyn avajaisia juhlitaan loppuvuodesta.


Perinneyhdistyksen puheenjohtaja Seppo Kurkela kertoo yhdistyksen tavoitteista
Seppo Kurkela. Copyright: Katja Kurkela

Tommi-puukko perustuu ikivanhaan kainuulaiseen puukkomalliin, joka on kautta vuosikymmenien pysynyt lähes samanlaisena. Se on Kerästen seppäsuvun tuote, jonka takominen aloitettiin Oravivaarassa vuoden 1870 paikkeilla. Tommin erottaa helposti muista puukoista sen tupen mustasta ja punaisesta värityksestä. Puukon kahvassa sepät käyttävät vaaleaa visakoivua tai punertavaa raidan juurivisaa. Merkkinä käsintehdystä työstä puukon terään stanssataan sepän nimikirjaimet, joka on samalla sepän eliniän kestävä laatutakuu.


Mikä erottaa Tommin muista puukoista?
Tommin valmistusvaiheet


Tommi-puukon syntyhistoria

Hyrynsalmelaisen puukkomallin, Tommi-puukon, varsinainen kehittäjä ja luoja oli puukkoseppä Kalle Keränen (1844 - 1912). Keräsen elinvaiheita tutkinut kotiseutuneuvos Kalle Juntunen kertoo Keräsen elämästä Hyrynsalmella ja tämän lähdöstä kotipitäjästään Fiskarsiin. Siellä ollessaan hän kehitti taontataitojaan ja oppi öljykarkaisun, joka on nykyään olennainen osa Tommin valmistusta.

Kalle Juntunen. Copyright: Katja Kurkela
Tommi-puukon syntyhistoria
Tupen värien merkitys
Kaksi versiota Tommi-nimestä


Tommi-puukko oli aikanaan myös presidentti Kekkosen suosima puukkomalli, ja hän kantoi kupeellaan Kalle Keräsen pojan, Setin, tekemää puukkoa.


Tarina Setti Keräsistä ja UKK:sta


Taontakulttuurin jatkuvuus

Hyrynsalmella tärkeänä tavoitteena pidetään Tommi-puukkoperinteen säilymisen lisäksi sitä, että sen pohjalta syntyisi uutta taontakulttuuria. "Tällä hetkellä Tommin taontaa ei uhkaa mikään, takojia on enemmän kuin koskaan ennen", Juntunen kertoo. Aina näin ei ole kuitenkaan ollut. 1800-luvun lopulla taonta oli pelkästään Kerästen suvun harteilla. Sota-ajan jälkeen tehdaspuukko valtasi alaa ja puukkosepät vanhenivat, eikä uusia seppiä ollut.

1900-luvun alussa Tommin tekijöitä oli Hyrynsalmella vain Kemppaisten suvussa, joka on toinen puukontekijäsuku paikkakunnalla. Kun Kemppaisten takojasuvun viimeinen seppä Antti Kemppainen kuoli vuonna 1972, ei Hyrynsalmella ollut yhtään Tommin taitajaa. Oli hyvin lähellä, ettei puukko jäänyt hänen myötään historiaan. Kemppaisen poika, Olavi , jatkoi kuitenkin hänen jalanjäljissään ja sai taidon jatkumaan edelleen suvun perintönä. Tuosta taitekohdasta lähtien seppien lukumäärä alkoi kasvaa hiljalleen. Nykyään uusia seppiä syntyy lähinnä kansalaisopiston puukkokursseilla.

Mestarit pajassa

Pentti Kaartinen. Copyright: Katja Kurkela

Perinneyhdistyksen toiminnan lisäksi menestyksekkäät puukkosepät lisäävät tietoa puukkoperinteestä. Hyrynsalmelaiset sepät Mauri Heikkinen ja Pentti Kaartinen ovat alansa huippuja. Molempien puukkomestareiden tekemät puukot ovat yltäneet Fiskarsissa järjestettävien puukonteon SM-kilpailujen korkeimmille sijoille.

Pentti Kaartinen voitti mestaruuden osallistuessaan ensimmäisen kerran SM-kisoihin vuonna 2000. Seuraavana vuonna voitto heltisi mestareiden sarjassa, ja tänä vuonna perinnepuukkosarjan mestarisarjassa Tommi-puukolla.

Hyrynsalmelaisten puukkoseppien arvostus on korkealla ulkomaita myöten. Kaartinen kutsuttiin viime kesänä Ranskaan näyttämään puukontekotaitojaan paikallisille suurille käsityömessuille. Myös omia puukkomallejaan tekevä Kaartinen on saanut tilaustöiden myötä tehdä puukkoja hyvinkin erikoisista materiaaleista, kuten kullasta ja hopeasta. Eksoottisemmat puumateriaalit hän joutuu tilaamaan ulkomailta, esimerkiksi Afrikasta, josta saa kahva-aineeksi käypää puhvelinsarvea. Perinnepuukkojen valmistusmateriaalit, kuten raudan ja kahvaan tarvittavat raidan ja koivun visat, saa paikkakunnalta.

Vaikka tehdaspuukko valtaa alaa, ja käsintehty puukko alkaa pian olla harvinaisuus, Kaartinen ei usko puukkoperinteen katoavan, sillä varsinkin maaseudulla puukko on edelleen tärkeä työkalu.

Mauri Heikkinen. Copyright: Katja Kurkela

Mauri Heikkinen on voittanut mestaruuden Fiskarsissa niin metsästyspuukko- kuin käyttöpuukkosarjassakin. Kirvesmiehen ammatissa toimiva Heikkinen sanoo aina olleensa kiinnostunut käsitöistä, ja innostus puukkojen tekemiseen saikin alkunsa kansalaisopiston puukkopiiristä. Heikkinen kertoo valmistaneensa puukkoja aluksi vain omaan käyttöön ja lahjaksi, mutta taitojen kehittyessä ja maineen ja kysynnän kasvaessa hän tekee nykyään puukkoja myyntiin omassa pajassaan. "Tilauksia tulee ympäri Suomea ja useimmat myyntipuukot ovat käyttöpuukkoja", Heikkinen voi tyytyväisenä todeta.

Hyrynsalmen puukkokulttuurin elvyttämiseen on vaikuttanut merkittävästi Iston koulun nykyinen käsityön lehtori Seppo Kurkela, joka on vetänyt kansalaisopiston puukkopiirejä jo usean vuoden ajan. Puukonteko-oppinsa hän sai jo edesmenneeltä puukkoseppä Eetu Heikkiseltä, joka oli silloin ainoa päätoimisesti elannokseen Tommi-puukkoja tekevä seppä Hyrynsalmella. Satakunta puukkoa tehneenä Kurkela ei kuitenkaan tee puukkoja myyntiin. "Koskaan en ole yhtään puukkoa myynyt, enkä myy", periaatteestaan kiinni pitävä Kurkela sanoo. "Minun tekemäni puukon saa vain lahjaksi."

Linkit: