Renttu-elokuvassa verisiä takaa-ajoja
"Kylähullu ei kuole koskaan"

Nuoren jäppiläläisen Ville Puromäen elokuva "Renttu" sai ensi-iltansa 3.11 Kulttuurikeskus Poleenissa Pieksämäellä. Talkoovoimin toteutetussa, reilun tunnin mittaisessa toimintaelokuvassa retkelle lähtevät nuoret joutuvat verisen vainon kohteeksi.

22-vuotias Ville Puromäki on ollut aina kiinnostunut esillä olemisesta ja näyttelemisestä. Aikaisemmin hän on osallistunut TV 1:n "Omat videot"-kilpailuun, josta Renttu-elokuvaan on tapahtunut paljon edistystä. Puromäellä on takanaan opintoja Voionmaa Opistossa tv- ja mediapuolella sekä stunt- ja lyhytelokuva "Elmeri".
- Renttu tehtiin, koska en päässyt mihinkään kouluun. Ajattelin, jos teen oman elokuvan, pystyn näyttämään tuottajille mitä osaan tehdä, kertoo Puromäki.

Puromäki alkoi kirjoittaa käsikirjoitusta alkutalvesta tammi-helmikuussa. Sen jälkeen hän kiersi kuvauspaikat, etsi kalustoa sekä hankki autot, kamerat ja äänilaitteet. Lisäksi täytyi valita näyttelijät.

- Minulla ei ollut yhtään rahaa. Kukaan ei antanut mitään. Kun lähdin hakemaan rahoitusta aikaisemmin, minulle naurettiin päin naamaa. Loppujen lopuksi pienet jäppiläläiset firmat tukivat hieman oman kylän poikaa ja antoivat jotain, jolla pääsin alkuun. Pääasiassa elokuva tehtiin kuitenkin lainarahoilla.


Millaisia vaikeuksia elokuvanteossa oli?


Elokuvaa tehtäessä oli muitakin ongelmia kuin rahavaikeudet. Näyttelijöiden välimatkat, omat projektit sekä sateinen kesä viivästyttivät kuvausaikataulua. Vaikeat olosuhteet kasvattivat kuitenkin yhteishenkeä.
- Meistä tuli yhtenäinen porukka, perhe, vaikka vain muutamat meistä tunsivat toisensa ennestään. Olimme oikeastaan kaksi kuukautta yhdessä, joten kaikkien oli sopeuduttava yhdessäoloon, kiteyttää Puromäki. Käsikirjoittaja-ohjaaja-näyttelijä Puromäen mielestä monet kohtaukset onnistuivat odotettua paremmin ottaen huomioon materiaalien laadun ja puutteellisuuden.

- Hyvä elokuva lähtee aina käsikirjoituksesta. Sellainen joka vie koko ajan eteenpäin eikä jää junnaamaan. Elokuva etenee koko ajan ja pitää katsojan otteessaan. Se on se tärkein. Elokuvan välityksellä pystyy kertomaan asioita suurelle yleisölle. Kaikki eivät välttämättä tajua sitä, että elokuvaa ei voi tehdä, jos ei ole sanomaa. Puromäki kävi Tampereelle koulun, jossa hänelle kerrottiin monta kertaa, ettei pidä koskaan tehdä elokuvaa, jos ei ole mitään sanomista.
- Jokaisessa elokuvassa on sanoma. Se on siellä piilossa. Minä toin sen esille Rentussa tekstin kautta lopussa.

Puromäen mielestä Pieksämäen elokuvan tulevaisuus riippuu paljon rahasta. Hän itse aikoo tehdä niin paljon kuin mahdollista. Hänellä on suunnitteilla kuusi eri projektia, joista kaksi on jo viety vähän pitemmälle. Henkilökohtaisesti hänelle riittää se, että jos hän joskus saisi valtakunnallisesti julkaistua pitkän elokuvan, vaikka ihaileekin suuresti Suomesta Hollywoodiin ponnistanutta Renny Harlinia. Toinen suunnannäyttäjä on ollut Jackie Chan.

Pieksämäen kulttuurielämä on keskittynyt lähinnä menestyksekkään Poleenin Teatterin ympärille. Olisiko aika tehdä tilaa myös muille kulttuurin muodoille, esimerkiksi juuri elokuvalle? Laajentamalla Pieksämäen ja eteläsavolaisen kulttuurin antia pystyisimme kenties kohottamaan kaupungin itsetuntoa.

Jäppilän ja Partaharjun maisemissa Rentun rooleissa seikkailevat Jari Viljamaa, Hannes Jäppinen, Patrik Drake, Anu Kääriäinen, Antti Junttila, Jani Hulkkonen ja Tero Naskali. Kuvaajana toimii Mika Kovanen sekä äänimiehenä Tomi Ylönen. Musiikista vastaa Mika Kovanen ja yhtye Aenima.

Nettiradio Mikaelin arkistosta:

Tämän jutun ovat toimittaneet Pieksämäen lukion opiskelijat osana Mikkelin ammattikorkeakoulun metsätalouden koulutusyksikön, Nikkarilan Digimetsä-hanketta.

© Nettiradio Mikaeli / Digimetsä / Henna Kääriäinen, Sohvi Papinniemi, Sirpa Hynninen, Tiina Naukkarinen 2000