Romanit haluavat ammatin ja lapset kouluun

Copyright: Mervi Sensio

Tietämättömyyden, ennakkoluulojen ja piilorasismin takia monen romanin koulunkäynti ja työuran luominen muuttuu hankalaksi tai jopa mahdottomaksi. Kyse ei siis ole pikkujutusta, jos opettaja ei ymmärrä tai työnantaja jättää kutsumatta työhaastatteluun. Ne voivat olla eteenpäin yrittävän romanin itsetunnolle kohtalokkaita kolauksia. Tässä jutussa haastatellut romanit toivovat, että uudelle kasvolle annettaisi edes mahdollisuus, eikä tutustumatta tuomittaisi häntä etnisen taustansa takia. Ihmisten erilaisuus ei aina tule kulttuurista.

Suomen romanit marssivat Suomeen 1500-luvulla Ruotsin ja Baltian maiden kautta. Silloin romaneja vainottiin ja heiltä kiellettiin muun muassa kirkolliset toimitukset ja sairaanhoito. 1637 päätettiin, että romanit ovat niin vahingollisia, että heidät saa laillisesti hirttää. Seuraavien vuosisatojen aikana romaneja yritettiin sulauttaa valtaväestöön, mikä käytännössä tarkoitti romanilasten viemistä perheistä lastenkoteihin. Vihdoin Suomen itsenäistyessä koitti sivistyksen aika, ja kaikki kansanryhmät saivat Suomen kansalaisuuden. Tästä alkoi romanin elämä valtaväestön rinnalla. Siihen aikaan tyypilliset kiertolaiskauppiaan, hevosmiehen tai ennustajaeukon työt ovat enää muistoja tai harrastuksia. Nyt romanit haluavat ammatin ja lapsensa kouluun. He haluavat säilyttää kulttuuristaan hienoja piirteitä, kuten kielen, vanhempien kunnioittamisen, yhteisöllisyyden ja hyvät tavat.

Neuvottelukunnan sihteeri vie romanikulttuuria nykyaikaan
Romaniasiain alueellisen neuvottelukunnan sihteeri Helena Valentin tietää, että nuorelta romanilta vaaditaan rohkeutta lähteä opiskelemaan valtaväestön keskuuteen. Mutta miten käy kouluttautumaan rohjenneen itsetunnolle, jos työpaikkahaku ei yrityksistä huolimatta tuota minkäänlaista tulosta? Moni romani tuntee elävänsä varsin epäoikeudenmukaisessa maailmassa.

Copyright: Mervi Sensio

Musisoiva yhdysmies kaventaa kulttuurien kuilua
Kalle Valentin muistuttaa, että romanit ovat asuneet Suomessa puoli vuosituhatta. Luulisi sen riittävän perusteeksi, että romani saa olla suomalainen. Kouluja kiertelevä romaniyhdyshenkilö kaventaa valtaväestön ja romanien välistä kuilua, joka ei ole enää syvä.

Identiteetistä ei saa luopua
Nuori romaninainen Helena Florin toivoo, että kauniit tavat, pukeutuminen ja oma kieli pysyvät romaneilla, eivätkä katoa, saati huku muihin kulttuureihin. Hän kantaa romaninaisen asua ylpeänä päällään ja unelmoi opiskelusta ja omasta työstä.

Hevosmies ei tunne juurettomuutta
Jos ihminen saisi valita, Allan Valentin olisi aina ennemmin romani kuin kukaan muu. Hän on myös ehdottomasti suomalainen ja tietysti hevosmies, eikä isästä poikapolvi näytä muuttuvan. Nykyajan hevoset osallistuvat myös lasten kasvatukseen. Tallissa hääräävistä romanipojista kasvaa vastuuntuntoisia miehiä, Valentin uskoo.

Linkki: