Sotapropaganda ihmetytti ja kauhistutti

Neuvostoliiton valmistama lentolehtinen.

Sotapropagandan avulla on aina pyritty vaikuttamaan omien taistelumoraaliin sekä luomaan sekasortoa ja tyytymättömyyttä vihollisen joukoissa. Talvi- ja jatkosodan aikana käytettiin useita propagandan keinoja, joista ehkä tunnetuin olivat lentolehtiset, joita pudotettiin vihollisen puolelle lentokoneista. Päämajamuseossa Mikkelissä voi tutustua kesän 2004 aikana Suomen ja Neuvostoliiton käyttämään sotapropagandaan "Kuvat sotivat - sotapropagandaa 1939 - 1944" -näyttelyssä.

Päämajamuseon amanuenssi Pentti Nousiainen kertoo, että sotapropagandan tuottaminen kuului päämajan tärkeimpiin tehtäviin. Vaikka propaganda tuotettiin pääasiallisesti päämajassa, sitä syntyi jonkin verran myös rintamalla. Propagandalla oli kahdenlaista vaikutusta: kotirintamalla sillä pyrittiin pitämään mieliala ja taistelumoraali korkealla, kun taas vihollisten keskuudessa sillä pyrittiin murtamaan henkistä pohjaa.

Propagandan keinoja oli useita: esimerkiksi lentolehtiset, propagandagranaatit sekä kovaäänis- ja radiopropaganda. Lentolehtiset olivat tehokas tapa levittää propagandaa ja koko sodan aikana niitä painatettiinkin yli 100 miljoonaa kappaletta. Talvisodan aikana valmistettiin 150 erilaista lehtistä ja julistetta, joita painettiin 40 miljoonaa kappaletta. Jatkosodan aikana puolestaan tehtiin 307 erilaista lehtistä, joiden yhteenlaskettu painosmäärä oli 73 miljoonaa kappaletta. Päämajamuseon kesänäyttelyyn on koottu sekä Suomen että Neuvostoliiton tuottamia propagandalehtisiä.


Millaisia propagandan keinoja Suomi käytti?


Copyright: Katriina Partanen

Suomessa sotapropagandakoneisto muotoutui pikku hiljaa ennen sotia, mutta varsinaisesti propagandaa alettiin tuottaa vasta, kun talvisota alkoi. Suomen propaganda hyökkäsi pääasiassa Neuvostoliiton poliittista toimintaa ja politrukkeja vastaan. "Sanomat olivat melko raakoja, kuten politrukit hirteen ja muuta tämän tyylistä", kuvaa Nousiainen. Venäläiset puolestaan mustamaalasivat Suomen poliittista johtoa ja nostivat erityisesti esille Marsalkka Mannerheimin, Presidentti Rytin sekä Hitlerin.


Mikä oli suomalaisen sotapropagandan keskeinen sisältö?
Miten propaganda muuttui sodan eri vaiheissa?


Propagandalehtisillä vedottiin tunteisiin ja yritettiin sitä kautta vaikuttaa ihmisten toimintaan. Lentolehtisistä tehtiin mainoksenomaisia, mutta niiden kuvitus saattoi olla hyvinkin raakaa. Sodan kauheuksia kuvaamaan saatettiin käyttää esimerkiksi rintamalla kaatuneista sotilaista otettuja kuvia. Lentolehtisillä yritettiin houkutella myös rintamaloikkauksiin kertomalla kuinka hyvät oltavat vihollismaassa olisi.

Pentti Nousiainen. Copyright: Katriina Partanen
Millaisia lentolehtiset olivat?
Kuinka paljon rintamaloikkauksia tapahtui?


Propagandaa kohdistettiin sekä sotilaisiin että siviiliväestöön. Suomessa sotapropagandaa ei yritetty estää, mutta Neuvostoliiton puolella lentolehtisten keräily oli sen sijaan kiellettyä. "Siitä, kuinka propaganda todellisuudessa vaikutti ihmisiin, ei ole tutkittua tietoa. Voidaan olettaa, että sillä oli vaikutus joihinkin tuhansiin ihmisiin rintaman molemmin puolin", pohtii Pentti Nousiainen.

Jatkosodan lopussa propagandalehtisiä ei tuotettu enää juuri lainkaan. "Kaikki kynnelle kykenevät piti saada rintamalle ja taisteluvalmiuteen", kertoo Nousiainen. Vihollisen asiaton halventaminen propagandassa kiellettiin lokakuussa 1943.


Miten suomalaiset suhtautuivat Neuvostoliiton sotapropagandaan?


Nettiradio Mikaelin arkistosta:

Linkit: