Umpihankihiihto on nautinto!

Copyright: Risto Mulari

Helmikuun huurteeseen naamioitunut metsäluonto, yhden päivän leppoisa hiihto upottavassa lumessa, yöpyminen maastossa avotulen loisteessa ja seuraavan päivän umpihangen kilpahiihto. Neuvokkuus, omiin kykyihin ja ratkaisuihin luottaminen sekä luonnon kunnioitus yhdistettynä fyysiseen ponnisteluun ovat luoneet suomalaiseen metsämiesperinteeseen umpihankihiihdon, jota Pudasjärvellä vaalitaan huolella MM-kilpailuina. Kunnan korkein johto ja metsäalan ammattimiehet ovat tukeneet vahvasti tapahtumaa. Myös metsäopiskelijoita tapahtuma on alkanut vetää puoleensa.

Umpihankihiihdon suosio kasvaa

Umpihankihiihto edustaa suomalaisen urheiluhullun kansan mielissä jotain sellaista, jossa voiman antimiksi riittävät ruisleipä ja vesi. Poppakonsteja, saati doping-aineita, ei tarvittu silloinkaan, kun karhuja hiihdettiin keväthangilla. Talvisia umpihankihiihtotapahtumia on järjestetty jo useina vuosina eri puolella Suomea, muun muassa Längelmäellä, Tankavaarassa ja Pudasjärvellä. Kilpailun luonne eri paikkakunnilla on vaihdellut. Pudasjärven MM-kilpailun statusta eivät muut paikkakunnat ole kyenneet haastamaan.


Mistä Umpihankihiihto oikein sai alkunsa - kilpailunjohtaja Heino Ruuskanen
Kilpailun johtaja luotsaa isoa järjestelyorganisaatiota.
Turvallisuus on A ja O


Talvisota -orkesteri nostattaa tunnelmaa

Helsinkiläinen Talvisota-yhtye oli ilmoittautunut kilpailuun vakavan leikkimielisesti. Yhtye oli sonnustautunut Suomen ja Ruotsin armeijan varusteisiin. Lumipuvuissaan osa bändin jäsenistä kupsahteli kumoon Isokummun vaativassa laskussa. Sillä välin kun muu yhtye oikoi varusteitaan kinosten kätköistä, yhtyeen kitaristi soitti rinteen alapuolella kitaraansa opastaen näin muuta joukkuetta oikeaan suuntaan. Bändi esiintyi muiden kilpailijoiden iloksi myös Pärjänjoen rantatörmällä sijaitsevan Isonniemen kämpän pihalla sekä kilpailijoiden yhteisellä iltanuotiolla yöpymisalueella.

Copyright: Risto Mulari

Luonto ei vahingoitu

Vaaramaisemat, tykkykuusikot ja Peräpohjolan rinnesuot houkuttelivat tänä vuonna yli 400 osallistujaa Pudasjärven Iso-Syötteelle. Kesällä 2000 lain voiman saanut Syötteen kansallispuisto on Suomen neljänneksi suurin.. Hehtaareja on 29 400. Syöte on ollut jo kahdesti umpihankihiihtokilpailun näyttämönä. Kilpailuhistorian kaksi ensimmäistä kisaa on lykitty Pudasjärven suurilla suoalueilla välillä Livo-Liekokylä. Kansallispuiston johtaja Timo Eskola ei näe mitään estettä sille, etteikö umpihangessa tarpova kilpailijajoukko voisi käyttää kansallispuistoa kisa-areenana. Paksu luminietos suojaa luontoa kulumiselta näin talviaikana, toteaa Eskola.

Kilpailureitti polveilee osittain puiston sisällä. Suuren kilpailijamäärän vuoksi järjestäjät ovat suunnitelleet reitin yhteistyössä kansallispuiston henkilökunnan kanssa ja luonnon kulumisen kannalta vähänkin riskialttiit suorituspaikat ovat talousmetsäalueen puolelle. Esimerkkinä majoitusalue, jossa roihuaa pienellä alueella noin sata nuotiota kilpailijoiden leireissä. Yöleirien siisteys tarkastetaan aamun valjettua. Erämiehen leirin tulee olla siisti.


Syötteen kansallispuisto työllistää
Puistonjohtaja muistuttaa hankihiihtäjiä luonnonvoimien mahdista


Lapin Portilla - Pudasjärvellä - riittää lunta

Pudasjärven kunnanjohtaja Paavo Pikkuaho seisoo tukevasti kilpailunjärjestäjien rinnalla. Alueen hyvä tuntemus antaa Pikkuahon puheeseen syvää rintaääntä hänen ylistäessään Umpihankihiihtokilpailua ja Iso-Syötteen aluetta monisanaisesti.

Umpihankihiihtokilpailu on Pudasjärven alueen yrittäjille taloudellisesti merkittävä tapahtuma, sijoittuuhan kilpailu tilastollisesti vuoden kylmimpään ajankohtaan, joka ei perinteisesti ole ollut sesonkia Pohjois-Suomen matkailukeskuksille. Syötteen kansallispuistossa on meneillään projekteja, jotka työllistävät kunnan asukkaita. Myös uusia palveluja, kuten luontokeskus, tullaan rakentamaan. Vuoden parin kuluttua puisto on valmis ottamaan vastaan kaikki kävijät, näkijät ja kokijat, vakuuttaa kunnanjohtaja Pikkuaho.

Paavo Pikkuaho. Copyright: Risto Mulari
Pudasjärvi on paras paikka Umpihankihiihtokilpailulle
Kansallispuisto on kunnan vetovoimaisimpia kohteita


Metsäammattilaiset vahvasti mukana

Syötteellä järjestetyn kilpailun ratamestarina on toiminut paikallisen metsänhoitoyhdistyksen aluevastaava Antti Härkönen. Hän on ollut kilpailun alkuperäisen idean isän Heikki Haavikon tukena, kun kilpailua lähdettiin kehittelemään ensimmäisen kerran vuonna 1997. Mukana talvitapahtumaa järjestämässä ovat ollut paikallisen urheiluseuran Pudasjärven urheilijat ry:n väki.

Pudasjärven kilpailu on saavuttanut suurimman suosion myös metsäalalla opiskelevien keskuudessa. Metsäopiskelijaliittoa edustaneet Mikko Kaamanen ja Ilkka Jaakola saapuivat umpihankikisaan Rovaniemeltä. Mikko ja Ilkka arvostavat Pudasjärven kilpailun pitkää kestoa, erähenkisyyttä, aitoutta ja alkuperäisyyttä. Umpihankihiihtokilpailussa yhdistyy sopivalla tavalla tämän päivän henkeen sopiva elämyksellisyys ja erityisesti nuoria kiehtova seikkailun maku. Myös kirjaviisaudesta on kisassa hyötyä ensimmäisen päivän siirtymätaipaleella puntaroitavissa tehtävissä.

Lihasvoimin liikkumisen taito kehittyy talvisessa metsässä kilpailun myötä. Perinteiset taidot ja nykyaika lyövät kilpailussa kättä. Aika monella joukkueella on suunnistusvälineenä GPS-laite. Sen käyttö on kilpailun sääntöjen mukaan sallittu.

Juha Ronkainen. Copyright: Risto Mulari

Keväinen karhunmetsästys on kuulunut maailmanmestari Juha Ronkaisen harrastuksiin


Palomiehen koulutuksesta hyötyä kilpailujen ensiaputehtävissä
Juha Ronkaisen varuste- ja yöpymisvinkit
Kolminkertaisen maailmanmestari Juha Ronkaisen kokemus karttuu eräharrasteissa


Nettiradio Mikaelin arkistosta:

Linkkejä: