Verla on pala maailmanperintöä

Eero Niinikoski. Copyright: Mervi Sensio

Verla on suosittu tehdasmuseo ja kulttuurimatkailukohde Suomessa. Verlalla on myös toinen arvo. Se on yksi Suomen maailmanperintökohteista. Museon intendentti Eero Niinikoski toteaa, että Verlan ainutlaatuisuus tulee siitä, että se on säilynyt alkuperäisenä esineineen ja tarinoineen päivineen.

Verla löytyy Jaalasta, Kouvolan tuntumasta keskeltä ei-mitään. Verlan kaltaisia paikkoja on ollut Suomessa ja Euroopassa aikanaan useita, mutta Verlan kaltaista alkuperäisenä säilynyttä tehdaskokonaisuutta saa hakea. Ainutlaatuisuuden ovat huomanneet myös vieraat, joita Verlassa käy kesäkuukausien aikana noin 20 000. Vieraskirjasta löytyy ainakin 52 eri kansallisuutta. Intendentti Eero Niinikoski kertoo, että jokainen vieras kuljetetaan oppaan johtamassa ryhmässä, sillä verlalaiset haluavat, että vieraat ymmärtävät, mitä Verlassa on todella tapahtunut. Tarina alkaa vuodesta 1872, jolloin tehdastoiminta alkoi vanhassa jauhomyllyssä.


Miten tehdastoiminta alkoi Verlassa?
Verlassa tehtiin puupahvia


Vaikka Verla onkin ollut sarjassaan lilliputtitehdas, se on vaikuttanut hyvinkin paljon pienen paikkakunnan elämään, työllisyyteen ja elämänkulkuun. Tehtaalla oli töissä enimmillään 160 henkeä. Tehdaslaiset olivat siihen aikaan niitä harvoja, jotka saivat palkkansa rahana ja joilla ylipäätään oli käteistä rahaa hallussaan. Se nostatti tehtaan työntekijän arvoonsa ainakin palkkapäivänä.


Verla on ollut aina pieni


Copyright: Mervi Sensio

Tehdasrakennuksen lisäksi Verlasta löytyvät patruunan hieno pytinki, tallit, varastotiloja, voimalaitos ynnä muita rakennuksia. Niiden säilyminen alkuperäisenä on Niinikosken mielestä suuri ihme, sillä varsinkin tehdasrakennuksia on aikanaan surutta muutettu, laajennettu, tehty uudestaan tai purettu. Verla onkin Niinikosken mielestä oikea teollisuuden ruusustarina. Paikka sai olla yli sata vuotta omassa rauhassaan kunnes tuli "Unescon prinssi" ja vei miljöön maailman tietoisuuteen. Todellisuudessa museoajatuksen isä teki töitä Verlan tallentamisen eteen jo 1950-luvulla. Verlaa on siis tietoisesti tallennettu tuleville polville jo silloin, kun tuotanto pyöri jokseenkin entisellään.


Miten Verlan rakennukset ja esineet ovat säilyneet?
Verlaan liittyy paljon tarinoita


Tehdas pysähtyi vuonna 1964. Pohdintojen ja ulkopuolisten kannustusten jälkeen Verlassa alkoivat entisöinti- ja korjaustyöt, ja museona paikka avattiin 1972. Samana vuonna Verla ja sen omistaja Kymi-yhtiö täyttivät sata vuotta. Nyt Verlan huoltajana toimii UPM Kymmene -konserni, jolla on Suomessa kaikkiaan neljä museota.


Mitä tapahtui kun tehdas pysähtyi?
Mikä rooli UPM Kymmenellä Verlassa on?


Copyright: Mervi Sensio

Verla on yksi Suomen Unescon maailmanperintökohteista. Kaikkiaan Suomesta on päässyt listoille viisi kohdetta. Maailmanperintökohteeksi pääsy edellyttää, ettei koko maailmasta löydy vastaavaa. Yhteensä kohteita on 758, joista noin puolet on Euroopasta. Niinikoski toteaa, että maailmanperintökohteeksi päätyminen tuo tavanomaisten turistipaikkojen koluajien lisäksi vieraiksi maailmanperintöbongareita, jotka haluavat nähdä mahdollisimman monta maailmanperintökohdetta elämänsä aikana. Ikä ja terveys siinä loppuu, mutta yrittäjiä riittää, mies toteaa.


Verla, pala maailmanperintöä
Vierailijoita kotimaasta ja kaukaa


Linkit: