Hervantaa kehitetään EU-rahalla

Copyright: Jukka Järvinen

Hervannan kaupunginosa Tampereella on ongelmallinen. Se on voimakkaasti kaksijakoinen alue, missä on toisaalta paljon huipputason teknologista osaamista ja koulutusta, ja toisaalta myös korkea työttömyysaste, osin alhainen tulotaso ja runsaasti maahanmuuttajia. Tämän vuoksi Hervanta on hyväksytty ainoana Tampereen kaupunginosana Länsi-Suomen tavoite 2 -ohjelmaan, jolla tuetaan rakenteellisissa vaikeuksissa olevien teollisten, maaseutu- tai kaupunkialueiden taloudellisia ja sosiaalisia uudelleen järjestelyjä.

Hervannan EU-ohjelman projektijohtaja Jukka Järvinen kertoo, että Länsi-Suomen tavoite 2 -ohjelmassa konkretisoidaan Hervannalle tavoitteita, joista selvimmin ymmärrettäviä ovat numerotavoitteet: vuoteen 2006 mennessä Hervantaan pitäisi esimerkiksi luoda 1000 uutta työpaikkaa ja 358 yritystä. Lisäksi on listattu abstraktimpia tavoitteita, kuten että korkean teknologian imagoetujen ja taloudellisten etujen hyödyt pitäisi saada jotenkin ulotettua myös Hervannassa asuvien eduksi. Tavoitteena on myös tehdä tutkimusta siitä, mistä Hervannan ongelmat johtuvat ja kuinka niihin voidaan vastata.

Hervannan EU-ohjelmassa on mukana pelkästään kolmisenkymmentä erilaista kehityshanketta. Näiden joukossa on koulutushankkeita, työllisyyden ja työllistämisen edistämiseen suunnattuja hankkeita sekä toisaalta vetovoimatekijöiden parantamiseen tai yhteisöllisyyden parantamiseen suunnattuja hankkeita. Karkeasti jaotellen hankkeet liittyvät joko korkean teknologian kehittämiseen tai sosiaalisen eriarvoisuuden poistamiseen. Näiden lisäksi on olemassa vielä tukku yrityshankkeita, joista vastaa TE-keskuksen yritysosasto.


Kuinka työllisyyttä pyritään parantamaan?
Mitä on tekeillä koulutustason parantamiseksi?
Miten Hervannasta pyritään tekemään vetovoimaisempi?
Kuinka maahanmuuttajien asemaa yritetään parantaa?
Entä fyysistä ympäristöä kohentaa?


Jukka Järvinen. Copyright: Nina Kurki

Järvinen arvelee, että ohjelmakauden puoliväliin mennessä saavutettuja tuloksia on vaikea arvioida, sillä hankkeiden vaikutukset eivät välttämättä ole suoria. "On esimerkiksi vaikea vastata siihen, että paljonko ihmisiä on saatu työllistettyä. Projekteihin työllistyy tietysti ihmisiä, mutta sitä, kuinka paljon hankkeiden ansiosta syntyy uusia työpaikkoja ja sitä kautta työllistyy ihmisiä, on vaikea sanoa. Kehittämishankkeiden tarkoituksena ei ole yleensä synnyttää työpaikkoja vaan kehittää asioita. Yrityshankkeet ovat ehkä sellaisia, missä työpaikkoja syntyy selvemmin", Järvinen pohtii. Kuitenkin tuloksia odotetaan ja vieläpä suhteellisen lyhyellä aikajänteellä. "Vaikeutena on se, että varsinkin monet kehityshankkeet ovat luonteeltaan sellaisia, että niillä on monenlaisia vaikutuksia: on tuotoksia, tuloksia ja vaikutuksia. Vaikutukset realisoituvat useimmiten vasta ohjelmakauden jälkeen tai vieläkin pidemmällä aikavälillä."

Projektimuotoisessa alueiden kehittämisessä on muutenkin omat ongelmansa, joista suurimpina Järvinen mainitsee EU-rahoituksen monimutkaisuuden ja sen, etteivät monetkaan yhdistykset tai varsinkaan yksityiset ihmiset kykene olemaan hanketoimijoina, koska EU-hankkeet ovat jälkirahoitteisia. Hankkeen pyörittäminen vaatii taustalle vakavaraista toimijaa, kuten esimerkiksi kuntaa tai valtiota.


Projektimuotoisen aluekehittämisen vahvuuksia?
Heikkouksia?
Mihin EU-ohjelmaan myönnetyt rahat ovat menneet?


Nykyinen hankekausi on käynnissä vuoden 2006 loppuun asti. Järvinen arvelee, ettei rakennerahastotukia sen jälkeen enää kovin helposti heru Suomeen, kun EU:n laajentuminen tuo mukaan entisiä itäblokin maita, joissa tukien tarve on vieläkin suurempi. Järvinen on kuitenkin luottavainen sen suhteen, ettei Hervanta jää kokonaan vaille EU-rahaa tulevaisuudessakaan.


Millaista palautetta olette saaneet?
Entä, kun ohjelmakausi päättyy vuoden 2006 lopussa?


Hertta-Tempo luo yksilöllisiä urapolkuja pitkäaikaistyöttömille

Marja Elomaa. Copyright: Nina Kurki

Hertta-Tempo on yksi monista Hervannan EU-ohjelman hankkeista. Hertta-Tempon ohjausryhmässä istuva Marja Elomaa kertoo, että hankkeen kohderyhmänä ovat pitkäaikaistyöttömät, maahanmuuttajat, vajaakuntoiset sekä alle 25-vuotiaat ammattitaidottomat. Hankkeen tarkoituksena on räätälöidä yksilöllisiä urapolkuja kohderyhmään kuuluville sekä kehittää erilaisia menetelmiä, joilla työttömiä saataisiin työn syrjään kiinni. Tempo on varsinaisesti ylimaakunnallinen hanke, missä Hertta-projektin työntekijät tekevät yhteistyötä Oulun ja Turun toimijoiden kanssa.


Kenelle Hertta-Tempo on tarkoitettu?


Elomaa näkee, että Hertta-Tempon vahvuus on yksilökeskeinen urasuunnittelu. Heikkous taas se, ettei hankkeen alussa asetettuja tavoitteita olla pystytty tavoittamaan edes puoliksi. Tavoitteena olleista 350 vuosittaisesta asiakkaasta on jouduttu tinkimään kahdeksaankymmeneen, joista käytännössä pystytään auttamaan vuosittain noin 50 asiakasta.


Hertta-Tempon vahvuudet ja heikkoudet?


Copyright: Jukka Järvinen

Hertta-Tempon asiakkaat ohjautuvat urasuunnitteluun työvoimatoimiston kautta. Kaikki asiakkaat haastatellaan ja osalle tehdään tarpeen mukaan terveystarkastus. Osa asiakkaista passitetaan lisäkoulutukseen, osalle lähdetään hakemaan työpaikkaa ja osa joudutaan toteamaan työkyvyttömäksi.


Millaista palautetta asiakkailta on saatu?


Elomaa näkee, että Hertta-Tempo on luonut hyvät yhteydet viranomaisiin ja yrityksiin. Projektissa on yksi henkilö, joka kiertää yrityksiä hakien työpaikkoja projektin asiakkaille. Kuitenkin, vaikka yrityksissä oltaisiinkin kiinnostuneita vielä tutustumisvaiheessa tarjoamaan työtä, sitä ei käytännössä sitten löydykään. Elomaa harmittelee myös sitä, että yritysprojektien synnyttämät työpaikat tahtovat mennä muille kuin hervantalaisille.


Korkean teknologian tekijät tulevat Hervannan ulkopuolelta


Nettiradio Mikaelin arkistosta:

Linkit:

Takaisin