Tavoitteena alueellisesti ja väestöllisesti tasapainoinen Suomi

Hannes Manninen. Copyright: Nina Kurki

Hallitusohjelmaan on kirjattu kymmenen hyvää ja kaunista, jotta nykyinen harvoihin kasvukeskuksiin keskittyvä menestys saataisiin leviämään koko maahan. Hallituksen keskeisin päämäärä on aluepolitiikan osalta alueellisesti ja väestöllisesti tasapainoinen Suomi. Alue- ja kuntaministeri Hannes Manninen lupaa, ettei Vanhasen hallitukselta puutu ainakaan tahtoa ja halua tavoitteen saavuttamiseksi.

"On usein väitetty, että keskittyminen ja alueellinen eriarvoisuus ovat väistämätön trendi ja maailmanlaajuinen suuntaus, joihin ei voi eikä kannata pyrkiä politiikalla vaikuttamaan. Vanhasen hallitus lähtee siitä, että trendistä huolimatta kehityksen vauhtiin ja suuntaan voidaan ja pitää yrittää vaikuttaa laaja-alaisella aluepolitiikalla, joka toimii läpäisyperiaatteella. Käytännöss kaikilla hallinnon aloilla tehtävien toimenpiteiden aluepoliittiset vaikutukset arvioidaan ja ne pidetään mielessä silloin, kun päätöksiä tehdään", Manninen summaa. Hän huomauttaa, ettei tavoitteen saavuttamiseksi ole suinkaan tarkoitus panna pöytää puhtaaksi edellisen hallituksen jäljiltä ja aloittaa kaikkea työtä alusta, kuten muualla Euroopassa on usein tapana, vaan lähtökohtana on, että nykyinen hallitus yhdistelee uutta jo olemassa olevaan ja hyväksi havaittuun.

Aluepolitiikalla on tarkoitus korostaa erityisesti osaamista, omatoimisuutta ja alueellisia vahvuuksia. Lisäksi hallitusohjelmassa vilahtelevat tavoitteet kuten yrittäjyyden ja työllisyyden vahvistaminen, alueiden kilpailukyvyn edistäminen sekä maaseudun yritystoiminnan toimintaedellytysten parantaminen. Hallitusohjelman mukaan tarkoituksena on esimerkiksi tukea osaamiskeskittymien muodostumista maan kaikkiin osiin sekä huolehtia siitä, että koko maalla olisi edellytyksiä hyötyä teknologia- ja osaamisrahoituksesta sekä tätä kautta syntyvästä kasvusta.

Manninen lupaa myös lisää euroja maakunnille. "Sisäministeriö on saanut lisäresursseja maakunnan kehittämisrahaan, jonka määrä kasvaa noin kaksinkertaiseksi aikaisempaan verrattuna. Erityisen suuresti panostetaan maakuntien liittojen vapaasti jaettavaan maakuntarahaosuuteen, joka suurin piirtein kymmenkertaistuu."


Mihin aluekehityksen lisäeurot kohdennetaan?
Toimenpiteitä osaamisen parantamiseksi?
Miten yrittäjyydestä tuli kiinnostavampaa?


Kansalaisten osallisuuden vahvistamiseksi ja demokratian toimivuuden parantamiseksi on käynnistetty kansallinen demokratiahanke. "Kansalaisvaikuttamisen politiikkaohjelma saa usein julkisuudessa sen muodon, että se tarkoittaa vain äänestysprosentin nostamista." Manninen huomauttaa, että kyse on myös muunlaisesta aktivoimisesta. "Kaikkien työntekijöiden pitäisi olla esimerkiksi ammattiyhdistysten jäseniä. Silloin ollaan mukana yhteisten pyrkimysten edistämisessä. Jos ei olla seudullisesti organisoituneita, jäädään kehityksen ulkopuolelle."


Kuinka kansalaiset voivat itse vaikuttaa asuinalueidensa kehittämiseen?


Copyright: Mervi Sensio

Manninen näkee, että edelliseltä hallitukselta puuttui riittävää tahtoa ja halua vaikuttaa voimakkaaseen taloudelliseen ja väestölliseen keskittymiseen. Tämä johti siihen, että vastaanottavilla alueilla väestön muutto oli jo niin suurta, ettei sitä pystytty hallitsemaan. "Sehän näkyy sitten heikkoina palveluina, liikenneruuhkina ja asuntopulana, joka heijastuu edelleen asuntojen ja vuokrien hintoihin ja niin edelleen. Kun taas sitten niillä alueilla, joilta ihmiset lähtevät, on tyhjinä vastaavia palvelutiloja ja ihmisten asuntojen arvot alenevat. Eli molemmissa päissä on suuria ongelmia ja vaikeuksia. Jos saamme ne tasapainotettua ja ennen kaikkea hillittyä tätä muuttoliikettä, niin negatiiviset vaikutukset molemmissa päissä ovat pienempiä kuin nykyisellään", Manninen arvioi.


Onko markkinavoimille olemassa vastavoimaa?


Eteläsavolaisten kansanedustajien haastatteluja Nettiradio Mikaelissa:

Takaisin