Pieni Suomi kilpailee innovaatioilla

Copyright: Suvi Härkönen

Professori, Ht Markku Sotarauta Tampereen yliopiston Alueellisen kehittämisen tutkimusyksiköstä pitää todennäköisenä, että kasvukeskuksia vahvistava kehitys jatkuu edelleen. Tämä johtuu maailmalla vallitsevista suurista voimista, jotka liittyvät innovaatio-osaamisvetoiseen talouteen. "Se millä vauhdilla se tapahtuu, riippuu pienempien kaupunkiseutujen ja maaseudun aktiivisuudesta sekä siitä, kuinka ne kykenevät linkittymään erilaisiin innovaatiosaamisverkostoihin."

1990-luvun laman jälkeen Suomessa jouduttiin siirtymään vähän pakon sanelemanakin perinteisestä heikkouksia poistavasta aluepolitiikasta innovaatiovetoiseen toimintamalliin, missä tarkoituksena on lähinnä vahvistaa alueiden vahvuuksia. Perussyy tähän on Sotaraudan mukaan se, että Suomen kaltaisen kehittyneen maan on erittäin vaikea lähteä kilpailemaan muiden maiden ja muiden yritysten kanssa halvoilla hinnoilla. Monet taloudellisen kilpailun perusasiat - kuten hinta, laatu ja toimitusajan pitävyys - alkavat olla jo itsestään selviä joka puolella maailmaa, joten niillä on vaikea erottua. Innovatiivisuudesta ja sitä kautta uusien ideoiden, prosessien, palvelujen ja organisoitumistapojen jatkuvasta kehittämisestä on tullut tekijä, jolla Suomi voi erottua muista. "Kun tämä ajattelutapa on mennyt läpi Suomen, niin se on tarkoittanut myös sitä, että monet alueet ovat joutuneet sopeutumaan siihen maailmaan. Yhä useammat yritykset hakeutuvat niille alueille, joissa ne kokevat tulevaisuuden mahdollisuuksien olevan. Yleensä tulevaisuuden mahdollisuudet liittyvät tavalla tai toisella tietoon, teknologiaan, innovaatioihin ja osaamiseen. Yksi keskeisimmistä strategioista, joilla alueet yrittävät pärjätä, onkin rakentaa näitä innovaatioympäristöjä."


Kuinka innovatiivinen alueiden kehitys eroaa perinteisestä aluekehityksestä?
Millaisessa ympäristössä innovaatioita syntyy?


Markku Sotarauta. Copyright: Nina Kurki

Sotarauta löytää nyt vallalla olevasta innovatiivisesta aluekehityksestä sekä hyviä että huonoja puolia. Huonoa siinä on se, että kyseessä on äärimmäisen kova kilpailuajatukseen perustuva malli, johon on sisäänrakennettu mekanismeja, jotka antavat vahvoille mahdollisuuden vahvistua ja kehittyä entisestään. Samanaikaisesti niiden, jotka ovat putoamassa kelkasta, on entistä vaikeampi päästä mukaan kehityksen ja sitä kautta menestyksen imuun. Tämä tarkoittaa Sotaraudan mukaan sitä, että paitsi että kuntien myös koulujen, yliopistojen ja yritysten väliset erot kasvavat.

Sotaraudun mielestä innovatiivinen aluekehittäminen tekee kuitenkin hyvää Suomen kansainväliselle kilpailukyvylle ja saa syrjäisemmätkin seudut yrittämään ja olemaan aktiivisempia kehitystoimissaan. Perinteinen heikkouksia poistava aluepolitiikka teki mahdolliseksi hyvinkin passiivisen kehittämisotteen, jonka seurauksena monella syrjäisemmällä seudulla jäätiin odottamaan pelastajaa, joka yleensä oli yhtä kuin valtio. Vaikka joillain seuduilla osa ihmisistä edelleen ajattelee näin, se toinen osa on herännyt hoksaamaan, ettei pelastajaa tule ja että jotain on tehtävä itse ettei vallan pudota kehityksestä. "Olen tehnyt esimerkiksi Etelä-Pohjanmaan kanssa paljon yhteistyötä ja siellä on edelleen kaksi linjaa: Toiset ihmiset sanovat, että heidän täytyy saada valtiolta oma osansa kilpailuun perustuvista kehittämisrahoista, kun taas toinen osa sanoo, että rahaa saadaan tasan niin paljon kuin sitä ansaitaan hyvillä hakemuksilla ja ideoilla."

Suomessa muutamissa kasvukeskuksissa on Sotaraudan sanoin sitä "pörinää" ja "tiedon tihkusadetta", missä yritykset ja innovatiiviset ihmiset viihtyvät. Syrjäisemmille seuduille niitä ei sen sijaan oikein saada houkuteltua, vaikka hoidettaisiin tietoliikenneyhteydet kuntoon ja pystytettäisiin pellon laitaan minkälainen teknologiatalo. Toisaalta maaseudun kehittäminen ei onnistu ilman kilpailukykyistä infrastruktuuria, mutta toisaalta se yksin ei myöskään riitä. Se, kuinka kasvukeskusten vetovoimaa saataisiin myös syrjäseuduille onkin haaste sinänsä.


Kasvukeskuksissa on "pörinää" ja "tiedon tihkusadetta"
Maaseutu tarvitsee muutakin kuin kilpailukykyisen infrastruktuurin
Onko keskittyminen ja alueellinen eriarvoisuus väistämätöntä?


Copyright: Jukka Järvinen

Sotarauta nostaa esimerkiksi hyvästä lähestymistavasta Seinäjoen, missä kehitystoimenpiteitä on lähdetty miettimään yksilöiden tarpeista käsin: ensin otetaan selvää, mitä yksilöt haluavat ja tarvitsevat, sen jälkeen vasta lähdetään rakentamaan infrastruktuuriin liittyviä asioita. "Meidän aluekehittäjämme ovat tottuneet ajattelemaan asioita suurina rakenteina ja edelleen, ohjelmina, lainsäädäntönä, rahoituksena. Meidän pitäisi kyetä näkemään asiat nykyistä paljon paremmin yksilöiden näkökulmasta", Sotarauta miettii.

Kansainvälisissä vertailututkimuksissa on todettu, että Suomessa on yksi maailman monimutkaisimmista kehittämisjärjestelmistä. Tämän lisäksi poliitikot ovat kärsimättömiä kehityksen vauhdin suhteen. Vaikka lyhinkin aikajänne, jolla asioita voidaan tarkastella on 10-15 vuotta, odotetaan tuloksia vuodessa. Tästä huolimatta Suomessa on alueellisia menestystarinoita, jotka sopivat esimerkeiksi muille. Yksi klassinen esimerkki on Oulu, jonka teollinen rakenne ja koko taloudellinen pohja on muuttunut 20-30 vuoden aikajänteellä.


Kotimaisia esimerkkejä onnistuneesta innovatiivisesta aluekehityksestä


Innovaatiot leviävät etenkin uusien yritysten kautta, mutta suomalainen menee mieluummin toiselle töihin kuin perustaa oman firman. Syitä tähän on useita - on kallista, on hankalaa, ei ole perinteitä ja niin edelleen. Sotaraudan mielestä myös rikastumisen ja menestymisen kulttuuri on Suomessa varsin heikkoa. Siinä missä USA:ssa menestyminen on hieno ja tavoiteltava asia, suomalaiset näkevät menestyneen ihmisen jollain tapaa epäilyttävänä. Sotarauta arvelee suomalaisen ja japanilaisen kulttuurin olevan tässä suhteessa hyvin samankaltaiset. "Siellä on sellainen sanonta, että jos naula törröttää ulos laudasta, niin se pitää äkkiä iskeä takaisin sisään. Meidän kulttuurimme on vähän samanlainen."


Yrittäjyys on iloinen asia, mutta...
Kuinka yrittäjyydestä tuli houkuttelevampaa?


Nettiradio Mikaelin arkistosta:

Takaisin