Bittivaltatie aukeaa kylille etanan vauhdilla

Copyright: Mervi Sensio

Hyvä tietoverkko on tulossa jokaiseen Etelä-Savon kylään ja kolkkaan joskus, aikataulusta ei ole tietoa. Kuitenkin väitetään, että pian laajakaistainen, aina päällä oleva, nopea ja massiivista bittitavaraa siirtävä tietoverkko on maaseudun ihmisille ja yrityksille yhtä tärkeä kuin hyvä tie.

Laajakaistayhteys kaikkiin Suomen koteihin tulisi maksamaan liikenne- ja viestintäministeriön laskelmien mukaan reilut parikymmentä miljardia markkaa. Ruotsin tapaan, eli veromarkoilla, tätä hanketta ei haluta Suomessa toteuttaa. Loppupelissä yhteiskunnan mukaantulo voi kuitenkin olla ainoa vaihtoehto, sillä bisnes ei kahise maaseudulla, eivätkä verkon rakentajat pidä kiirettä verkon ulottamisessa jokaiseen tupaan.

Sähköyhtiöt tutkivat parhaillaan, saisiko laajakaistaisen Internet-yhteyden kulkemaan sähköverkossa. Vantaalla tehtävässä kokeilussa pyritään siihen, että Internet-yhteys olisi saatavissa asuntojen kaikista pistorasioista. Tähän saakka on epäilty, että sähköverkon käyttö nostaisi kustannuksia ja yhteyksissä olisi häiriöitä. Sähköyhtiöt uskovat, että uusia yhteyksiä päästään markkinoimaan ensi vuonna.

Milloin bittivaltatie aukeaa myös maaseudulle ja kuka lystin maksaa? Kuka laajakaistaa tarvitsee? Toteutuuko kansalaisten alueellinen tasa-arvo? Vastaako laajakaista tarpeita ja mitä tarpeet ylipäätään ovat? Vastaamassa ovat verkonkutojat, informaatioteknologian asiantuntijat, maaseudun yrittäjät ja virkaa tekevät.

Mikä ihmeen laajakaista?
Valtakunnan mahtavin tietoverkon kutoja Sonera varustaa kaikki yli 400 talouden (puhelin)laiteasemat laajakaistayhteyden vaatimilla laitteilla. Kuntakeskuksien ulkopuoliset alueet jäävät siis yhä puhelinmodeemiensa varaan. Liikenne- ja viestintäministeriön - ja verkon kutojienkin - mukaan laajakaistalle kelpaava runkoverkko ulottuu Suomessa jo noin 95 prosenttiin suomalaisia koteja. Soneran manager Jyrki Iivanainen Mikkelistä kertoo, mikä laajakaistaverkko on ja mitä sillä voi tehdä, paljonko se maksaa ja miten verkko hoituu myös landelle, vai hoituuko se lainkaan.

Tietoverkot kuntoon tasa-arvoisesti, vaatii maaseudun yrittäjä
Etelä-Savon tietoverkkoselvitystyössä mukana ollut, maaseudulla yritystään pyörittävä Esa Paukkonen kuuluttaa kuntia ja päättäjiä ratkomaan tasa-arvon toteutumista estäviä kysymyksiä. Hän näkee, että hyvät tietoliikenneyhteydet tuovat autioituvalle maaseudulle elinvoimaa. Paukkosen mukaan hyvät yhteydet kuuluvat kaikille ja samalla aikataululla.

Bisnes to bisnes toimii verkossa
Savcor One Oy:n johtaja, diplomi-insinööri Teemu Torvelaisen mukaan hyvät tietoliikenneyhteydet ovat firmojen välisessä yhteydenpidossa ja kaupankäynnissä ehdottoman tärkeitä. Suuret firmat ovat tämän jo huomanneet, mistä potkua pienemmille?

Copyright: Mervi Sensio

Saatavuus, palvelut ja hinta kohdallaan - ja kauppa käy!
Teknologia-asiantuntija Jari Räihä Etelä-Savon Te-keskuksesta on varma, että hyvien yhteyksien ulottaminen kaikille olisi järkevää liiketoimintaa, jos netissä olisi järkevää palvelua, jonka hintakin olisi kohtuullinen.

Mikkelissä kaikki hyvin?
Mikkelin Puhelin Oyj:n osastopäällikkö Mauri Valkonen lupaa laajakaistayhteydet tämän vuoden loppuun mennessä lähes kaikille mikkeliläisille haja-asutusalueita myöten. Yhteyden hinta on Valkosen mielestä kohtuullinen, mutta jokaiseen huusholliin sitä tuskin heti hankitaan.

Digilähetykset alkavat Etelä-Savossakin, mutta milloin?
Pian tapahtuva digitaalinen töllötinmullistus menee sujuvasti Etelä-Savon ohi. Kyllä täälläkin jonain vuonna digibokseja tarvitaan, mutta kauppaan ei ole vielä kiire.

Nettiradio Mikaelin arkistosta:

Linkit:

Kirjalliset lähteet: