Kyläkoulu on tuttu ja turvallinen

Copyright: Auli Kekkonen

Vanha tanakka hirsirakennus ei ehkä edusta viimeisintä huutoa koulujen joukossa. Tilaa silti vielä riittää ja haja-asutusalueen opinahjoksi koulun varustetaso on kohtalainen. Parhaimmillaankin rakennus antaa vain raamit. Ihmiset luovat kouluyhteisön hengen.

Nykyiset kansankynttilät eivät vie töitä kotiin iltapuhteiksi niin mieluusti kuin ennen. Niinpä koululla huomaakin helposti, että opettajan työpäivä tosiaan kestää pitempään kuin sen ajan, minkä oppilaat ovat tunneilla. Opetuksen valmistelu on melkoinen lohko työtä, sillä työmuodot ovat moninaisia ja erilaisten oppilaiden tarpeisiin räätälöityjä.

Opettaja Titta Pajusesta kyläkoulu on mielekäs työpaikka: työyhteisö on tiivis ja perheenomainen. Sijainti luonnon keskellä tarjoaa monenlaisia opetus- ja liikuntamahdollisuuksia, mutta etäisyys kaupungista myös rajoittaa kulttuuririentoja. 1-2 -luokkien opettajana hän painottaa vahvojen perustaitojen omaksumista kunkin omista lähtökohdista edeten.


Miten yhdysluokan opetus toimii?
Millaisia nykyiset koulutulokkaat ovat?
Kuinka erityisoppilaat otetaan huomioon?


Copyright: Auli Kekkonen

Heljä Lampinen opettaa 5-6 -luokkaa. Pajusen tavoin hänkin käy muualta töissä Harjumaassa ja pitää ratkaisua työnsä kannalta selkeänä. Hän arvioi, että yläasteelle lähtevät oppilaat saavat kyläkoulusta evääksi opintotaitoja, sosiaalisuutta ja esiintymisvarmuutta. Koulun vahvana puolena Lampinen näkee myös erityisoppilaiden, etenkin kielellisistä vaikeuksista kärsivien dysfaatikkojen, huomioon ottamisen.


Millä eväin täältä lähdetään yläasteelle?
Pieniin kyläkouluihin kannattaa integroida erityisoppilaita
Mitkä asiat ovat leimallisia tälle koululle?


Vaikka koulun kattilat ovat kookkaita, oppilaat saavat nauttia kotiruokaa. Monitoiminainen Arja Liikanen tekee ruoat ja pitää paikat puhtaana. Liikanen hakee laatua ja taloudellisuutta tekemällä ruoat pitkälti itse. Leivän, lihapullat ja keittojuurekset hän ostaa, mutta esimerkiksi perunamuusin ja erilaiset rieskat hän pyöräyttää omin käsin. Muusiin hän tietää varata 5 kiloa perunoita, ja keittoa pitää olla 10-12 litraa. Perusruoasta säästyvän rahan voi sitten käyttää pieneen luksukseen.

Harjumaan koulu säilynee vahvana kolmiopettajaisena kyläkouluna. Ennusteet lupaavat varsin tasaista oppilasvirtaa tuleviksi vuosiksi ja yhdysluokista muodostuu reilun 10 oppilaan ryhmiä. Koko koulun oppilasmäärässä tämä merkitsee hivuttautumista lähemmäs 40 oppilasta.

Copyright: Auli Kekkonen

Nykyään Harjumaan koululaiset kuuluvat Mikkelin pohjoiseen koulualueeseen. Uusi aluejako merkitsee sitä, että vuoteen 2005 mennessä lapset kulkevat peruskouluaikaista oppimispolkuaan lähimpien mahdollisten koulujen kautta. Lapset siirtyvät yläasteelle Kalevankankaan kouluun Rantakylän sijasta.

Harjumaan koulu on hallinnollisesti samaa yksikköä Vanhalan koulun kanssa. Rehtori Juhani Salonen luonnehtiikin johtavansa 7-opettajaista koulua, jonka kahden eri työpisteen välillä on 10 kilometriä asfalttia välissä. Kahden kylän lapsilla on yhteinen esikoulu Vanhalassa. Järjestely tosin lisää harjumaalaisten matkaa, mutta se on myös mahdollistanut eskariryhmän toiminnan tarkoitukseen varatuissa tiloissa oman opettajan johdolla.


Takaisin