Alueiden teknologiastrategiat auttavat näkemään tulevaa

Martti af Heurlin. Copyright: Päivi Kapiainen-Heiskanen

Suomessa laaditaan parhaillaan alueellisia teknologiastrategioita, joissa kaivetaan esiin paikallisia vahvuuksia ja mietitään, miten ne nivoutuisivat koko valtakunnan kehitykseen. Teknologian kehittämiskeskus, Tekes, kokoaa alueellisen ja kansallisen tason tulokset ja peilaa niitä kansainvälisiin kehitystrendeihin. Työn pohjalta pitäisi näkyä, miten suomalaista osaamisintensiivistä yhteiskuntaa kannattaisi luotsata tulevaisuuteen ja miten suunnata tutkimus- ja tuotekehitysrahoja.

Tekes on merkittävä rahoituksen jakaja, jonka rahoista suuri osa lohkaistaan tieto- ja viestintätekniikkaan, älykkäisiin tuotteisiin, prosesseihin ja järjestelmiin, hyvinvoinnin sovelluksiin, materiaalitekniikkaan ja verkottuneen talouden liiketoiminnan osaamiseen. Bioteknologiaan sijoittaminen on saanut osakseen kritiikkiäkin, koska tuotekehityksen kaupalliset sovellukset ovat antaneet odottaa itseään. Tekesin ylijohtaja Martti af Heurlin kuitenkin sanoo, että Tekes jatkaa bioteknologian rahoittamista edelleen.

Alueiden elinvoiman arvioidaan syntyvän uusista innovaatioista. Alueellisten teknologiastrategioiden puolestaan odotetaan auttavan yrityksiä erikoistumaan ja tekemään kannattavia osaamisvalintoja. Suomi on kuitenkin pieni maa, joten osaamisen ja osaamiskeskusten pitäisi erikoistua ja verkottua keskenään. Af Heurlin näkee, että maahan mahtuu nykyistä enemmän osaamiskeskuksia.


Keskittyminen on kuin luonnonlaki


Eteläsavolaisten teknologiastrategia alkaa olla kansissa. Maakunnassa erityisesti kehitettäviksi toimialoiksi on valittu metalli, puutuote, tietotekniikka ja materiaalitekniikka. Jatkossa pitäisi af Heurlinin mielestä etsiä vielä kansallisesti omaa paikkaa ja kehittämisalueisiin parhaiten sopivia partnereita. Pieniä ja keskisuuria yrityksiä pitäisi kannustaa uudistamaan ja kehittämään osaamistaan ja liiketoimintaansa.

Copyright: Päivi Kapiainen-Heiskanen

Af Heurlin arvioi, että vuonna 2003 Etelä-Savo onnistui kotiuttamaan Tekesin rahoitusta jopa "kohtuuttoman hyvin tai erittäin hyvin", sillä rahoitus oli nelin- tai viisinkertainen siihen, mitä yritykset panostivat. Nyt syntyneet visiot ovat varsin kunnianhimoisia. Suunnitelmien mukaan avainalueilla liikevaihto voisi nousta lähitulevaisuudessa yhteensä jopa 400 miljoonaa euroa vuodessa, jos kaikki menee nappiin. Af Heurlin kuitenkin muistuttelee, että visiot eivät toteudu ilman valintoja ja päätöksiä.


Ilman hyviä valintoja ja päätöksiä tavoite ei toteudu


Tekesillä on vuosittain käytettävissä avustuksina ja lainoina noin 380 miljoonaa euroa teknologian kehityshankkeisiin. Tekesin oma rahoitus ei kasvanut vuosina 199-2003, mutta 2003-2006 välisinä vuosina kasvu on viitisen prosenttia vuodessa. Ylijohtaja Af Heurlin pitää sitä merkittävänä lisäkannusteena yrityksille. Suomalaisten yritysten käytössä on kuitenkin poikkeuksellisen vähän julkista rahoitusta tutkimus- ja tuotekehitykseen. Taso on vain puolet muiden EU/OECD-maiden keskiarvosta.

Tutkimus- ja tuotekehitys ovat pitkäjänteistä puuhaa, mikä ei sovi yksiin nykyisin vallalla olevien neljännesvuosittaisten tulosodotusten eli pörssiyhtiöistä levinneen kvartaalitalouden kanssa. Yritysten satsaus tuotekehitykseen ja tutkimukseen ei viime vuonna lisääntynyt, ja se huolestuttaa tekesiläisiä. "Jos yritys leikkaa tutkimus- ja tuotekehitysrahoista, niin millä se elää viiden vuoden kuluttua", af Heurlin kysyy.


T&K-rahoitus tarvitaan nousuun
Julkinen rahoittaja yrittää kannustaa pitkäjänteisyyteen


Copyright: Päivi Kapiainen-Heiskanen

Eteläsavolaiset ovat tottuneet EU:n aluetukirahoitukseen, ja sen avulla maakuntaa haluttaisiin kehittää edelleenkin. Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR) väikkyy alueellisessa teknologiastrategiassakin yhä mahdollisuutena. Toisaalta EU:n laajentumisen myötä rahahanat saattavat mennä tukkoon tai ainakin virta pienentyä 2006 jälkeen.


Alueellisesti EAKR-rahoituksella voi olla ratkaiseva merkitys


Etelä-Savon maakuntajohtaja Hannu Vesa muistaa muistuttaa, että maakunnan kehittäminen on hankalaa, kun välineet puuttuvat. On kuin pitäisi kuljettaa proomua mopon moottorilla. Af Heurlin puolestaan kehottaa katsomaan kauemmas, eikä tarkastelemaan maakuntaa erillisenä saarekkeena.


Kannattaa hakea parhaita kumppaneita


Nettiradio Mikaelin arkistosta: