Järvilohesta Lieksan uusi matkailuvaltti?

Copyright: Timo Hartikainen

Lieksan kaupungin läpi virtaava Lieksanjoki on vanhastaan ollut lohijoki. Uusien yhteistyöhankkeiden avulla selvitetään nyt, saataisiinko järvilohen luontainen elinkierto palautettua ja miten järvilohta voitaisiin hyödyntää myös matkailullisesti.

Lieksan kaupunki on hakenut EU-rahoitusta kolmevuotiseen hankkeeseen, jossa selvitetään, pystytäänkö järvilohen kasvattamisesta kehittämään alueelle elinkeino ja minkälaisia toimenpiteitä se vaatisi. Hankkeen kokonaiskustannusarvio on noin yhdeksän miljoonaa markkaa, ja se koostuu kolmesta erillisestä osuudesta, joista yhdelle on rahoitus myönnetty. Muiden osioiden rahoituspäätökset tulevat myöhemmin.

Järvilohi on luokiteltu uhanalaiseksi kalalajiksi eikä sen luontainen lisääntyminen ei ole tällä hetkellä mahdollista Suomessa. Vuolasvirtaiset joet on aikojen kuluessa valjastettu sähköntuotantoon, ja voimalat rakenteineen estävät järvilohien nousun kutualueilleen.

Kun järvilohet lisääntyvät luonnonmukaisesti, ne vaeltavat kutemaan virtaaviin jokiin. Pienet järvilohen poikaset eli smoltit viettävät joessa 2-4 vuotta, minkä jälkeen ne vaeltavat järveen syönnösalueille. Sukukypsät järvilohet vaeltavat takaisin syntymäjokeensa lisääntymään.

Lieksanjoki, joka virtaa Lieksan kaupungin keskustan läpi, on muinoin ollut lohijoki. Lieksassa aiotaankin nyt selvittää, vieläkö järvilohen luontainen elinkierto saataisiin palautetuksi.

Copyright: Toivo Korho

Yhteistyö lisääntyy

Lieksan kaupunginvaltuuston puheenjohtaja, kansanedustaja Lauri Kähkönen on innokas kalamies, peruslieksalainen ja asunut lapsuutensa Pielisen rannalla. Hän perustelee hanketta:

"Uhanalaisen järvilohen luonnonvaraisen lisääntymisen mahdollistaminen ja perimän säilyttäminen on kaikkein tärkeintä. Jos hanke onnistuu, se edistää elinkeinoelämää, luo uusia työpaikkoja ja monipuolistaa virkistyskalastusta Pielisellä ja Lieksanjoessa. Hanke lisää myös yhteistyötä venäläisten kanssa, minkä myötä rajanylitys Lieksan Inarista tulisi toivottavasti mahdolliseksi."

Lieksa sijaitsee Suomen kuudenneksi suurimman järven, Pielisen, koillisrannalla. Aivan Lieksan kaupungin ydinkeskustan läpi virtaava Lieksanjoki saa alkunsa Venäjältä. Ensimmäinen, nyt jo käytöstä poistettu vesivoimalaitos, rakennettiin vuonna 1913 puuhiomon yhteyteen Pankakoskelle. Lieksankosken vesivoimalaitos on valmistunut vuonna 1960 ja Pankakosken nykyinen voimalaitos vuonna 1964.

Voimalaitosten yläpuolella on vapaita koskia vielä runsaasti. Vuosittain noin 100 000 matkailijaa käy ihailemassa Ruunaan koskia, kalastamassa, kokeilemassa koskenlaskua perinteisillä puuveneillä tai kumilautoilla, retkeilemässä ja melomassa. Tällä hetkellä Ruunaan koskilta kalastetaan. Jatkossa on tarkoitus saada myös järvilohet viihtymään Lieksanjoessa.

Timo Hartikainen. Copyright: Toivo Korho

Järvilohikannan pelastamiseksi on Pohjois-Karjalassa ja Lieksassa tehty työtä jo parikymmentä vuotta, ja ensimmäiset järvilohen poikaset istutettiin Pieliseen jo 1970-luvun loppupuolella Vuodesta 1992 lähtien alettiin kokeilla, nousevatko järvilohet kutuvaellukselle Lieksanjokeen. Emokaloja on pyydetty Lieksanjokisuulta melkein joka vuosi sen jälkeen. Vuosina 1999 - 2001 Lieksassa toteutettiin Leader- rahoitteinen Pielisen Järvilohi Lieksanjokeen -hanke. Sen tuloksissa todettiin, että järvilohen kotiuttamiseen Lieksanjokeen ja luontaisen elinkierron palauttamiseen olisi hyvät edellytykset.

Lieksan Kalamiehet ry:n puheenjohtaja Timo Hartikainen toimi edellisessä hankkeessa työnsuunnittelijana.


Mikä järvilohessa kiehtoo?
Mitkä ovat järvilohen tuntomerkit?
Miksi järvilohi on projektin arvoinen?
Mitä perimätieto kertoo järvilohista?


Tämä juttu on Pohjois-Karjalan ammatillisen aikuiskoulutuskeskuksen Lieksan osaston media-assistenttiopiskelijoiden tuotantoa.

Nettiradio Mikaelin arkistosta: