Maaseudun jätevesihuolto laitetaan EU-kelpoiseksi

Copyright: Mervi Sensio

Tämän vuoden alusta astuivat voimaan uudet jätevesihuollon asetukset. Ne koskevat niitä kiinteistöjä, jotka eivät kuulu vesihuoltolaitosten viemärijärjestelmään. Arviolta noin 200 000 - 250 000 kiinteistön omistajan on seuraavan kymmenen vuoden aikana laitettava kotiensa putket ja imeytykset siihen kuntoon, että niiden kautta pulppuavan jäteveden aiheuttama saastekuormitus luonnolle helpottaa. Käytännössä se tarkoittaa remontteja, uusia sakokaivoja, umpisäiliöitä, lietteen ajoa puhdistamoihin ja tietysti rahanmenoa. Maaseudun vakituisten asukkaiden lisäksi yhtään helpommalla eivät pääse ne loma-asuntojen haltijat, joiden mökeissä vesi kulkee muutenkin kuin ämpärissä.

Mitä, kuka, missä ja milloin?
Jotkut voivat vielä huokaista. Varsinaisiin toimenpiteisiin uuden asetuksen takia ei haja-asutusalueiden asukkaiden tarvitse vielä ryhtyä. Täyttä höyryä töitä asian eteen tekevät kuitenkin jo kuntien ympäristöviranomaiset, ympäristökeskukset ja uusien kiinteistöjen rakentajat. Mikkelin ympäristöpalveluiden ympäristösuunnittelija Heikki Tanskanen kertoo, missä nyt mennään ja mitä on tulossa.

Millä vermeillä ja miten?
Laitevalmistajat ovat olleet valppaina, sillä markkinoilla on kasapäin erilaisia vermeitä yksittäisten kiinteistöjen jätevesihuollon järjestämiseen. Hirvensalmen kunnan rakennustarkastaja Marko Pynnönen myöntää, että järkevää käytännön ohjeistusta kiinteistön omistajille ei ole vielä olemassa. Hän luottaisi ensin paranneltuihin vanhanaikaisiin järjestelmiin niissä helpotuksen piirissä olevissa taloissa, joissa se riittää. Tiukemman vaatimustason kiinteistöissä tarvitaan jo monimutkaisempia remontteja.

Copyright: Mervi Sensio

Osuuskunnat rakentavat peruspalvelua talkoilla
Kunta järjestää asemakaava-alueillaan kuntalaisille jätevesihuollon, se on sen velvollisuus. Maaseudun kylät ovat siis pitkälti oman onnensa nojassa, vaikka EU syytäisi millaisia uusia asetuksia haja-alueiden niskaan. Jotkut kylät ovatkin ottaneet ohjat omiin käsiinsä ja rakentaneet yhteisten puhdasvesiputkien lomassa ja kiristyvien määräysten vauhdittamana myös viemärit kylilleen. Pertunmaan Lihanvanpään vesiosuuskunnan puuhamies on tästä lystistä työllistynyt ilman palkkaa melkein täyspäiväisesti.

Jotta meillä tulevaisuudessakin on puhtaat järvet
Etelä-Savon ympäristökeskuksen ympäristönsuojelun toimialapäällikkö Jari Mutasen mukaan haja-asutusalueiden jäteveden saastekuormitus luonnolle vesistöineen on sitä luokkaa, että on jo aikakin laittaa jätevesiasiat kuntoon. Samojen asioiden kanssa painitaan myös maa- ja metsätaloudessa.

Nettiradio Mikaelin arkistosta: