Julkishallinto kehittämään maakuntaa rämäkämmin

Copyright: Päivi Kapiainen-Heiskanen

Eteläsavolaisen Osuuskauppa Suur-Savon toimitusjohtaja, kauppaneuvos Leo Laukkasella riittää painavaa asiaa aluekehittämisestä. Eläköityvän maakunnan tulevaisuus ja kehittäminen inspiroivat häntä ja toki siihen velvoittavat myös osuustoiminnan periaatteet. Erityisesti hän pitää itseään vapaa-ajan asutuksen puolestapuhujana.

Kauppias Aatami Kärnä aloitti ensimmäisen osuuskaupan Ristiinan Himalansaaressa 1902. Nyt alueosuuskauppoja löytyy Mikkelin, Savonlinnan ja Pieksämäen seutukunnilta 26 kunnasta. Toimipaikkoja on kaikkiaan 38. Viime vuonna palkkalistoilla työskenteli parhaimmillaan yli 1100 työntekijää, ja työpaikat ovat olleet kasvussa viime vuosikymmen ajan. Kun taseen loppusummaksi kirjataan 110 miljoonaa euroa, kyse on varsin merkittävästä työllistäjästä ja alueellisesta toimijasta. Kauppa kannattaa vahvasti väestötappioisessakin maakunnassa. Toimitusjohtaja uskoo verkostomaiseen toimintaan, hinnoitteluun ja asiakaspalveluun.


Osuustoiminnassa tasavertaisuus on yksi asia
Mikä voi olla osuuskaupan rooli aluekehityksessä


Parissa vuosikymmenessä eläköityneitä eteläsavolaisia arvioidaan olevan suhteellisesti enemmän kuin muissa maakunnissa. Osuuskauppa Suur-Savossa onkin laadittu vanhuusstrategiaa ja lisätty esimerkiksi istuimien määrää kaupoissa. Samalla toimitusjohtaja miettii, että ehkäpä hopeoitumisen voisi kääntää koko maakunnan vahvuudeksi ja lähteä rakentamaan eläkeläisille paratiisia kaikkine palveluineen.


Hirvittääkö väen hopeoituminen?


Maaseudulla tieverkko rapautuu ja vähäisiäkin kyläteiden päällysteitä rullataan pois. Maan tasapuolinen kehittäminen vaatisi kuitenkin kunnon tiestöä. Toimitusjohtaja Laukkanen pitää etenkin alemman tieverkon kuntoa ydinkysymyksenä, kun maata yritetään pitää asuttuna. Teitä tarvitsevat niin metsään ja puihin liittyvät elinkeinot, matkailu kuin vapaa-ajan asutuskin. Mikkelin uskottavuus maakuntakeskuksena puolestaan saa kolahduksen, ellei lentovuoroja pystytä säilyttämään edes nykymuodossa, Laukkanen toteaa.


Ilman lentoliikennettä ei olla uskottavia


Matkailua kehitetään Etelä-Savossakin hankevetoisesti. Yritykset ovat pieniä perheyrityksiä, eikä hankerahalla ole saatu synnytettyä työpaikkoja odotusten mukaan. Toimitusjohtaja Laukkanen harmittelee, että matkailua kehitetään liian repaleisesti ja politiikasta tulee ylimääräinen rasite.


Mikä matkailun kehittämisessä kiikastaa?


Leo Laukkanen. Copyright: Päivi Kapiainen-Heiskanen

Toimitusjohtaja Laukkasesta on selvää, että ulkopuolisten työllistäminen esimerkiksi matkailualan perheyritykseen on iso askel ja riskit hirvittävät. Toisaalta hän ei edes kannustaisi juuri koulusta valmistuneita nuoria perustamaan omaa yritystä vaan toppuuttelisi heitä hankkimaan ensin muutaman vuoden ajan tuntumaa työelämästä vieraan palveluksessa.


Onko kynnys työllistää liian korkea?


Etelä-Savon maakunnassa lasketaan olevan reilut 40 000 vapaa-ajan asuntoa. Laukkanen tuplaisi määrän surutta, niin että mökkeilijöitä olisi maakunnassa saman verran kuin vakinaisia asukkaita. Vapaa-ajan asukkaiden myötä hän uskoo maakuntaan syntyvän uutta vipinää ja heittää, että sadalle mökkitalkkarillekin voisi löytyä jo nyt työtä.


Vapaa-ajan asutuksen voisi tuplata


Jotta vapaa-ajan asutuksen ympärille nousisi uusia yrityksiä, Laukkanen laittaisi homman johtajaksi, koordinoijaksi ja generoijaksi maakuntaliiton. Hallinnon pitäisi päästä hänen mielestään eroon liiasta EU-lähtöisyydestä.


Vastuu kuuluu maakuntatasolle


Etelä-Savo koostuu kolmesta vahvasta seutukunnasta, Mikkelistä, Savonlinnasta ja Pieksämäestä, jotka kaikki vetävät rahaa jaettaessa kotiin päin minkä kerkiävät. Maakunnan yhtenäisyys joutuukin koetukselle päätöksiä hierottaessa. Maakunnan yhtenäisyys on Laukkasen mielestä kehittämistyön ykköseste. Oman maakunnan hän näkee säilyttämisen arvoisena, jottei päätöksiä tehdä kirjoituspöydän takana kaukana maakunnasta vain numeroiden pohjalta.


Oma hattu on hyvin syvällä korvissa


Koulutuksen tasolla mitataan alueen osaamista ja kehittymismahdollisuuksia. Etelä-Savossa ylemmän tutkinnon suorittaneita on vähän. Kauppaneuvos Laukkanen pistäisi vauhtia etenkin ammatilliseen koulutukseen, ettei osaajien puute tule täytenä yllätyksenä. Oppilaitoksilta hän toivoo aitoa yhteistyötä elinkeinoelämän kanssa.

Copyright: Päivi Kapiainen-Heiskanen
Oppilaitosten pitää kiinnittyä ympäristöön eikä suhertaa yksin


Kehittämistyön tueksi Laukkanen kaipaisi tutkimustietoa siitä, miten metsää ja puuta saataisiin jatkojalostettua, millä eväillä yrittäjyys alkaisi kiinnostaa ja miten matkailusta ja vapaa-ajan asutuksesta saataisiin kaikki kehitys irti. Kysyttäessä minkälainen maakunta Etelä-Savo sitten voisi parhaimmillaan olla asua ja elää 10 vuoden kuluttua, Laukkanen usuttaa etenkin julkishallinnon väkeä ottamaan riskejä ja toimimaan rämäkämmin. Kuntien päättäjillä ja poliitikoilla pitäisi olla tahtoa tehdä ratkaisuja, eikä vain myhäillä.


Pitäisi ottaa riskejä ja toimia rämäkämmin


Aluekehittämisjuttuja Nettiradio Mikaelin arkistossa: