Tekijöihin pitää panostaa ilman kateutta

Copyright: Päivi Kapiainen-Heiskanen

Etelä-Savossa pitää panostaa tekeviin ihmisiin, että saadaan kasvuhakuiset yritykset vauhtiin ja uusia yrityksiä syntyy. Monissa maakunnallisissa ja kunnallisissa luottamustehtävissä vaikuttava Etelä-Savon kauppakamarin toimitusjohtaja Markku Kakriainen kehottaa maakunnan eri osia pistämään ensin omat asiat kuntoon, niin sitten voidaan innostua nauttimaan naapurinkin menestyksestä.

Kun Markku Kakriainen tekee listaa maakunnan kehittämisen ydinkysymyksistä, sinne nousevat yritysten menestys, työllisyyden hoitaminen, osaaminen ja toimintaympäristön kehittäminen. Tärkeintä hänestä on, että maakunnassa on menestyviä, kasvuhakuisia ja -kykyisiä yrityksiä. Uutta yritystoimintaa hän kaipailee paitsi vanhoilta vahvoilta alueilta metsästä ja metallista etenkin maakunnan kärkialoilta pinnoite- ja materiaalitekniikasta, rautatielogistiikasta ja prosessitekniikasta. Tärkeää olisi myös löytää sukupolvenvaihdosta miettiviin yrityksiin jatkajia tai uusia omistajia.


Uusien yritysten syntyminen on kiinni kekseliäisyydestä
Yritysten pitäisi havahtua, että vie aikansa etsiä jatkaja tai ostaja
Kun seutukunnat hoitavat omat asiansa, kateudelle ei jää sijaa
Mikä olisi positiivinen tulevaisuuskuva ja mihin voidaan kompastua


Työvoimapula on jo nyt todellisuutta eteläsavolaisissa yrityksissä, Kakriainen on huomannut. Samaan aikaan tehokkuuden vaatimus on lisääntynyt niin, etteivät ikääntyvät pysy menossa mukana. Kakriainen kaipaakin muutoksia työttömyystukijärjestelmään ja verotukseen, että pienikin työ sallittaisiin.


Voisi mättää lusikalla, jos ei kauhalla jaksa


Markku Kakriainen. Copyright: Päivi Kapiainen-Heiskanen

Muuttotappio kiusaa Etelä-Savoa. Kakriainen pitää etenkin ikääntyvää väestöä haasteena. Hän toivoo, että vanhuksille annetaan mahdollisuus kunnon vanhuuteen ja kuntakohtaisia eroja tasataan niin, ettei ikärakenne kurjista kuntaa. Kyläkoulukysymyksen hän näkee vaikeana tunnekysymyksenä ja pelkää, että kyläkoulut häviävät monista kunnista kokonaan. Kuntien hän toivoo heräävän antamaan seuroille kannustusrahaa, että kunta voisi siirtää tehtäviä kyläläisille. Vapaa-ajan asumisen Kakriainen näkee hyvänä juttuna, kun palveluille tulee käyttöä ympäri vuoden.


Koko maassa on oltava edellytykset asumiselle
Oleellista on, voivatko suljetut kyläkoulut jäädä muuhun käyttöön
Vapaa-ajan asukkaat tuovat palveluille tasaista kysyntää


Maakunnan liikenneyhteydet puhuttavat vuodesta toiseen. Kakriainen uskoo, että oikoratahanke Lahdesta Mikkeliin tulee mukaan maakuntakaavaan varauksena, vaikkei radan toteuttamisesta olekaan suunnitelmaa. Mäntyharjun kanavan hän näkee vaihtoehtoisena kuljetusväylänä teollisuuden ja matkailun tarpeisiin etenkin nyt, kun kilpailleet kanavahankkeet ovat hiipuneet. Tierahaa hän kaipaa valtiolta etenkin paikallisteiden peruskorjausremonttiin. Päätieverkosta Kakriainen pistäisi kuntoon viitostien vielä kunnostamattomat pätkät, suunnan Venäjälle ja yhteyden Varkaudesta Joensuuhun. Lentoliikenteen jatkumiseen hän toivoo ratkaisua yhdistelmälennoista Mikkeli-Savonlinna-Varkaus. Savonlinnan syväväylän rahoituksen taas pitäisi hänestä kuulua puhtaasti valtion kontolle.


Myös alemman tieverkon kunto on tärkeä


EU-rahoituksen jaosta on syntynyt maakunnassa runsaasti lehtiotsikoita. EU-rahoituksen jaosta päättävässä maakunnan yhteistyöryhmässä mukana oleva Kakriainen pitää liki vuoden kestänyttä kädenvääntöä Mikkelin yliopistokeskuksen rahoituksesta arvovaltakiistana. Hänestä Pieksämäen rautatielogistiikkahanke ja Savonlinnan kuitulaboratorio olisi pitänyt rahoittaa suunnitelmien mukaan yritysrahoituksen puolelta ja katsoa sitten, miten rahaa jää yliopistokeskuksen rakentamiseen. Hankkeita on palloteltu kokouksissa, ja lääninhallituksen valmisteleva virkamies, maakuntaliitto ja poliitikot ovat nokitelleet toisiaan julkisuudessa. Kakriainen toivoo, että vastuuvirkamiehet asettuisivat asiakkaan näkökulmaan ja lopettaisivat hallinnollisen väittelyn siitä, kenelle valta kuuluu. Nyt näyttäisikin siltä, että kompromissi alkaa vihdoin löytyä.


Hankkeita ei pitäisi laittaa taistelemaan keskenään viime metreillä
Yritystoiminta liittyvät asiat pitäisi keskittää MAMK:n kampukselle
Korkeakoulujen hankkeista ei montaa ole jäänyt ilman rahoitusta


Pitkään kunnallisessa päätöksenteossa valtuutettuna mukana ollut Kakriainen toivoo, että uudet valtuutetut tuovat reippaalla mielellä omia ajatuksiaan esille. Asioista kannattaa kysellä virkamiehiltä, vaikkei joka risahduksesta kannata virkakoneistoa rasittaa. Kakriainen pitää onnellisena, ettei monessakaan kunnassa ole ns. ammattivalittajia. Hänestä niin johtavilla virkamiehillä kuin luottamushenkilöilläkin on oltava vastuunsa. Kunnanhallituksen puheenjohtajan luottamustoimen muuttamista täysipäiväiseksi ns. pormestarin viraksi hän pitää kiinnostavana ehdotuksena.

Copyright: Päivi Kapiainen-Heiskanen
Ei ole kenenkään etu laittaa hullunmyllyjä pyörimään


Mikkelin kaupunginvaltuustossa on mukana entistä enemmän yrittäjätaustaisia ihmisiä. Kakriainen odottaa heiltä reipasta tuuletusta elinkeinopolitiikkaan. Toisaalta häntä mietityttää, että kestääkö yritysjohtajilla ja yrittäjillä pinna asennoitua kunnallisen päätöksenteon hitauteen.


Hyvä että valtuutettuja on muualtakin ettei olla kuin suljetussa lasipullossa


Nettiradio Mikaelin arkistosta: