Ihmiset kaipaavat laatua elämään ja työhön

Katri Komi. Copyright: Päivi Kapiainen-Heiskanen

Joroisista kotoisin oleva, Etelä-Savon ainoa naiskansanedustaja Katri Komi listaa maakunnan suurimmiksi haasteiksi ikääntymisen ja globalisaation. Vaikka haasteet ovat mittavia, hän uskoo niistä selvittävän laatuajattelulla ja omaperäisyydellä. Maaseudun puolestapuhujana tunnettu keskustapoliitikko peräänkuuluttaa etenkin kylien ihmisiltä aktiivisuutta omien asioiden hoitamisessa.

Komin mielestä jokaisen kunnan pitäisi ottaa tulevaisuuden haasteet tosissaan. Löytyykö pian enää hoitajia, opettajia ja palvelusektorin tekijöitä omaan kuntaan? Toisaalta hän uskoo eläköitymisen vapauttavan työpaikkoja ja vetävän maakuntaan lapsiperheitä, jotka kaipaavat kasvukeskuksia turvallisempaa ja luonnonläheisempää elämää. Komi uskoo maakunnan markkinointivalttien löytyvän järvistä, hyvistä liikennerakenteista, laajakaistayhteyksistä ja elämän henkisen puolen asioista.


Pääväylät alkavat olla kunnossa


Kylillä asuvat ihmiset joutuvat ottamaan vastuuta ympärillään olevasta palvelurakenteesta enemmän kuin taajamien ihmiset. Maalla arkea ovat vesiosuuskunnat, talkoot ja taistelu kyläkoulujen puolesta. Komista maaseudun kehitys lähtee pitkälti ihmisistä itsestään. Kyläkoulukeskustelusta hänellä on selkeä mielipide; kolmiopettajainen koulu on unelma, mutta kolmiopettajaisen koulun muuttuessa kaksiopettajaiseksi kansanedustaja pelkää opetuksen kärsivän.


Koulukyyti voi olla lapsille seikkailu
Mikä olisi sopivan koulumatkan pituus?


Osaamisen kehittämisestä puhutaan kuin muoti-ilmiöstä ja samaan aikaan perustetaan erilaisia osaamiskeskuksia osana maakuntien kehittämistä. Komi määrittelee osaamisen ammattitaidon kehittämiseksi. Tärkeäksi osaamiseksi hän nostaa uusien tuotteiden kehittämisen ja kansainvälistymisen. Globalisaatio voidaan hänen visioissaan muuttaa hyväksi jutuksi, kunhan muillekin kuin huippuosaajille jää mahdollisuuksia työelämässä. Siksi hänestä ei saisi päästää vähemmän osaaamisen työtä karkaamaan ulkomaille.


Ei olla kaikki vain huippuosaajia


Eteläsavolaisia on helppo moukaroida koulutustilastoilla, joiden mukaan maakunnassa on vähemmän korkeakoulututkinnon suorittaineita kuin muualla keskimäärin. Samaan aikaan maakunnassa kuitenkin kohotetaan raivoisasti osaamisen tasoa ja luodaan sitä varten uusia hallinnollisia rakenteita, kuten Mikkelin yliopistokeskusta. Komi yrittäisi sitouttaa uusia osaajia maakuntaan jo opiskeluaikana tarjoamalla esimerkiksi päättötöiden aiheita.

Copyright: Päivi Kapiainen-Heiskanen
Yritykset voisivat nähdä opiskelijat voimavarana


Valtionhallinnon alueellistamissuunnitelmat eli satojen työpaikkojen siirtyminen pääkaupunkiseudulta eläköitymisen myötä maakuntiin saavat Komin pohtimaan seutukuntien roolia. Kukin seutukunta - Pieksämäki, Savonlinna ja Mikkeli - joutuu tuomaan esille jo olemassaolevia vahvuuksiaan yrittäessään kotiuttaa etelän työpaikkoja juuri omalle seudulleen. Komi uskoo, että työn uusilla sijoituspaikkakunnilla on oltava jo ennestään kyseisen alan hallinnollista keskittymää.


Kysymyksessä on pitkä aikavälin prosessi


Etelä-Savon moninapaisuus nähdään kehittämiskeskusteluissa myös haittana. Komista Mikkeli on selkeästi maakunnan hallintokeskus, mutta kääntöpuolena luonnollisesti on, että juuri Mikkelille satelee moitteita ja paineita maakunnan kokonaisvaltaisesta kehittämisestä.


Mielenkiintoista nähdä, miten maakunnallinen päätöksenteko kehittyy


Etelä-Savosta on siirtynyt pieniä reuna-alueiden kuntia muihin maakuntiin ja samaan aikaan pohjoissavolaiset esittävät säännöllisin väliajoin maakuntien yhdistämistä. Joroislaisesta näkökulmasta Komi mieltää matkan Mikkeliin henkisesti lyhyemmäksi kuin Kuopioon. Toki hän varoittelee, että reuna-alueiden kunnista pitää maakunnan pitää huolta. Monen kunnan menettämistä maakunta ei enää kestä. Komi on huomannut, että maakuntaliittojen on ollut vaikeaa löytää rajat ylittävää toimintaa ja kaipailee toivoa, halua ja yhteisöllisyyttä aluekehittäjiltä.


Rajan yli tehtäviä hankkeita pitäisi helpottaa


Entä miltä näyttää kansanedustajasta oman maakunnan ihmisten ruikuttaminen, että tilastojen valossa ollaan siinä ja siinä asiassa peräpään kyseenalaisilla sijoilla? Komi myöntää huomanneensa, että valtiovalta katsoo usein Etelä-Savon ohi Kainuuseen ja Lappiin mittareista huolimatta. Toisaalta hän näkee valonpilkahduksia kunnissa. Kunnat palkkaavat jälleen elinkeinoasiamiehiä, ovat aktivoituneet muutenkin eikä työttömyysaste ole tehnyt tepposia. Etelä-Savon on elinkeinorakenteensa puolesta selvinnyt suhdannevaihteluista vähemmällä paniikilla kuin moni muu maakunta. Globalisaation Komi ei usko vievän työpaikkoja täältä ihmeesti jatkossakaan. Sen sijaan hän pelkää, että tulevaisuudessa tänne suunnitellut investoinnit toteutuvatkin esimerkiksi EU:n uusissa jäsenmaissa, lähellä uusia markkinoita.

Copyright: Päivi Kapiainen-Heiskanen
Menetämme ulkomaille tulevia työpaikkoja


Komi uskoo, että maakunta elää jatkossakin nyt näkyvissä olevan osaamisen varassa, ja palvelupuoli työllistää jatkossa yhä enemmän. Eläkeläisille pitäisi pystyä tarjoamaan maksullisia palveluja. Ja palveluja olisi oltava tarjolla myös muiden kuntien niitä kysyessä. Tällaisina palveluina hän näkisi esimerkiksi koulukodit. Matkailussa hän uskoo olevan paljon hyödyntämättömiä mahdollisuuksia, kunhan laadusta pidetään kiinni. Hän toivoo, että työelämässä joustavuus lisääntyisi ja sitä kautta työelämään tulisi ihmisten kaipaamaa laatua.


Laadusta ja omaperäisyydestä on pidettävä kiinni


Nettiradio Mikaelin arkistosta: