Kunnanjohtajan tärkein ominaisuus on viisaus

Helge Häkkinen. Copyright: Mervi Sensio

Yhdelle miehelle riittää 33 vuotta kunnanjohtajana, Ristiinan kunnajohtaja Helge Häkkinen tuumaa. Hänestä kunnanjohtajan tärkein ominaisuus on viisaus. Viisas ei aja kuntaansa virheellisiin ratkaisuihin. Seuraaja on jo valittu. Häkkinen jättää kuntansa komeine visioineen ja suurine taloudellisine huolineen uudelle vetäjälle keväällä.

Helge Häkkinen jättää lopullisesti johtajan saappaansa seuraajalleen ensi keväänä. Tuolloin virkaa on takana 33 vuotta, mutta sekään aika ei ole riittänyt kaiken valmiiksi saattamiseen. Ihan väkisin jää keskeneräisiä asioita, joista erityisesti kaksi on Ristiinalle merkittäviä. Häkkinen puhuu kalliotaidekeskuksesta ja etanolitehtaasta. Tehtaasta saadaan etanolia vaikka vientiin ja kalliotaidekeskus tuo ihmisiä ympäri Eurooppaa, väistyvä kunnanjohtaja visioi.


Etanolitehdas?
Kalliotaidekeskus?


Kaiken toiminnan takana on raha, kunnanjohtaja tietää. Se on konsultti, joka määrää suunnan. Kalliotaidekeskuskin nousee, jos EU ja muut merkittävät maksajat näkevät sen vaikutukset tarvittavien eurojen arvoiseksi. Toisaalla euro ohjaa kunnan arkea. Kuinka monta tuntia kirjastot ovat auki, onko kyläkouluja, terveyspalveluita ja hiekoitettuja katuja. Arki on se puoli pitäjän tulevaisuudesta, joka Helge Häkkistä jää huolestuttamaan. Ristiinan arkea on kurjistuttanut muiden kuntien tapaan talous, kun remontoitu koulukeskus on syönyt rahaa ja kunta on velkaantunut. Alijäämäinen talous on saatava korjaantumaan ja se taas tarkoittaa, että palveluihin joudutaan puuttumaan ja verotusta kiristämään. Valtion kanssa pelataan peliä, otetaan ja annetaan. Tässä samassa saumassa on käynnistymässä seutuyhteistyötä. Häkkinen uskoo, että tämän vuosikymmenen loppuun mennessä tapahtuu jo paljon.


Mikä jää huolestuttamaan?
Euro on paras konsultti...


Kuntien välinen yhteistyö on tähän saakka takkuillut, vaikka siitä on puhuttu paljon. Häkkisen mielestä nyt on ymmärretty, että enää ei ole varaa takkuiluun. Ajattelutavan pitää muuttua seudulliseksi, ja tilaaja-tuottaja -malliin on takerruttava tehokkuuden toivossa. Kuntien yhteistyön on myös laajennettava kaikille elämänalueille. Omavarainen kunta ei enää toimi, se on väistämättömästi tätä päivää, Häkkinen sanoo. Yhteistyön toteutumisen edessä on kuitenkin vielä paljon ratkaisemattomia asioita.

Copyright: Mervi Sensio
Minkälaista on tänä päivänä kuntien välinen yhteistyö?


70-luvulla kuntien palvelut olivat voimakkaassa kasvussa. Ristiinassa Pelloksen tehtaiden tulo teetti Pellokselle myös kerrostaloja. Näissä taloissa toimii nykyään kunnanvirasto, sillä entinen on suuren remontin tarpeessa, mutta rahaa ei ole. Nyt mietitään, mitä vanhoille rakennuksille tehdään. Ikuisuuskysymykseksi kunnassa ovat muodostuneet Pelloksen kerrostalot, jotka rakennettiin tehtaiden väelle. Osa näistä taloista on kunnan omistuksessa ja tällä hetkellä tyhjillään on yli 30 asuntoa. Tehtaiden väestä Ristiinassa asuu vain noin puolet ja verotulot virtaavat muihin kuntiin, Helge Häkkinen tietää. Systeemi ei ole terve.


Minkälainen meininki Ristiinassa oli 32 vuotta sitten?
Olen esittänyt seudulle samaa tuloveroprosenttia


Häkkinen kertoo, että jossain kyselyssä joku on sanonut, että kyllä se Häkkinen on epäonnistunut. Näinhän se on, sillä kun jotain tekee, tulee tehtyä myös virheitä, kunnanjohtaja toteaa. Arvosteluista huolimatta Häkkinen pitää virkaansa arvokkaana, mutta ei enää ihan niin arvokkaana kuin silloin ennen. Nykypäivään sopisi ehkä paremmin, jos kunnan keulahahmo ja johtava ykköshenkilö olisi johtava luottamushenkilö.


Mitä päättäisitte nyt toisin?
Minkälainen asema kunnanjohtajalla on kunnassa?


Seuraajaltaan Helge Häkkinen toivoo kykyä ajatella tämän päivän tavalla, tulevaisuuden uskoa ja näkemystä. Tärkeitä ovat myös yhteistyökyky, nöyryys ja kuuntelemisen taito. Jotkut näistä taidoista tulevat koulutuksen kautta, mutta viisautta, jota johtaja tarvitsee, mistä sitä saa?

Copyright: Mervi Sensio
Päätittekö jo pienenä ryhtyä kunnanjohtajaksi?
Toivotteko seuraajastanne reilulla kädellä uudistajaa vai entisiä linjoja vetävää?


Häkkinen uskoo, että eläkkeellä olo on lapsuuden jälkeen parasta aikaa edellyttäen, että saa olla terve. Oloneuvokseksi hän ei kuitenkaan halua ryhtyä, vaan tasavallan presidentin myöntämä titteli pitäjäneuvos kuulostaa paljon oikeammalta. Seuraavan elämänvaiheensa Häkkinen aikoo viettää Ristiinassa, Anjalankoskella ja Ruotsissa. Ihan ensimmäisenä eläkepäivänään hän lämmittää saunan. Ensin ehkä Ristiinassa ja sitten Ruotsissa vaimon luona. Tarkoitus on asua sielläkin paljon, mutta niin kuin tähänkin saakka, Ristiina on Häkkisen koti. Pitäjäneuvos aikoo jatkossakin osallistua ja viedä osaltaan eteenpäin Ristiinalle merkittäviä erilaisia hankkeita. Häkkisen osalta mikään ei siis oikeastaan olekaan loppu.

Nettiradio Mikaelin arkistosta: