Maaseudusta tuli yhteinen asia

Copyright: Päivi Kapiainen-Heiskanen

Tällä hetkellä vallitsee ennätysmäinen yksimielisyys siitä, että maa on pidettävä asuttuna ja tasavertaisena palveluiltaan. Keinot ja kiireellisyysjärjestys vaihtelevat puhujan mukaan. Yhtä mieltä ollaan siitä, että maaseutuelinkeinoja pitää kehittää, kylätoimintaa vahvistaa, vetää laajakaistayhteydet joka kylään ja pistää tiet kuntoon. Tehtävää riittää paljon, mutta erillistä rahoitusta ei liiemmin ole näköpiirissä. Samaan aikaan aktiivisissa kylissä väki puurtaa talkoilla itselleen tärkeitä hankkeita.

Maaseudun väki voi vaatia samoja palveluja kuin muut
Pääministeri Vanhasen lähin avustaja, valtiosihteeri Risto Volanen uskoo EU:n itälaajentumisen tuovan lisää painoa maaseudun kehittämiseen. Hänen visioissaan valtionhallinnon työtä siirretään maakuntiin, kun joka toinen valtion virkamies jää eläkkeelle seuraavan vuosikymmenen kuluessa.

Kaavoituksen byrokratia ei saa haitata maallemuuttoa
Maallemuuton tiellä olevat esteet ja rantarakentamista häiritsevä byrokratia pitää raivata pois, sisäasiain ministeriön neuvotteleva virkamies Jorma Leppänen linjaa. Hänen mielestään maaseudun kehittämiseen saadaan henkisiä ja taloudellisia voimavaroja, kun vapaa-ajan asukkaat nivotaan mukaan kehittämistyöhön.

Kylätoiminta tarvitsee hyvät suhteet kuntaan
Kunnat ovat innostuneet kylien kehittämisestä viime vuosina, kyläasiamies Henrik Hausen uskoo. Hän toivoo, että ihmiset voivat järjestää elämänsä ja asumisensa halutessaan tasavertaisesti maalaiskylissä. Tasavertaisuuden pitäisi näkyä myös laajakaistayhteyksinä ja kelvollisina teinä.

Copyright: Päivi Kapiainen-Heiskanen

Surullista, jos maaseudusta tulee autio lomakylä
On riski, jos maaseutua kehitetään vain vapaa-ajan asukkaiden ehdoilla ja maaseutuelinkeinojen kehittäminen unohtuu, miettii tutkija Salla Kakriainen Helsingin yliopiston maaseudun tutkimus- ja koulutuskeskuksesta Mikkelistä. Hänestä perusmaatalous on pidettävä kannattavana ja kylät kiinnostavina.

Koulun ympärille syntyi Simanalan henki
Kyläkoulun lakkauttaminen laittoi vimmatun kehittämisen vireille Enonkosken Simanalassa 70-luvun lopulla. Sittemmin uusia taloja on noussut 30. Talkoilla on pidetty lakkautettu koulu kunnossa ja luotu matkailulle ja harrastuksille uusia mahdollisuuksia.

Maaseututaksi ajelee harvojen luokse
Taksiyrittäjä Veijo Pulkka on katsellut maaseudun tyhjenemistä parikymmentä vuotta ajellessaan maaseudun kuoppaisia teitä. Viimeisetkin ponnistelut kylien eteen voivat olla vain tekohengitystä, jos kunta sulkee kyläkoulut, teiden annetaan rapautua ja asuntojen lahota.

Nettiradio Mikaelin arkistosta:

Linkit: