EU:n rahastot tukevat aluekehitystä

Copyright: Päivi Kapiainen-Heiskanen

Lääninsivistysneuvos Heikki Laakson pöydän kautta kulkevat kaikki Itä-Suomen läänin EU-hankehakemukset. Hakemuksia hän povaa pöydälleen vielä EU:n laajentumisen jälkeenkin, sillä Itä-Suomen kehitysnäkymät ovat yhä sellaiset että ainakin suuri osa läänin alueesta säilyy tukikelpoisena. "Parhaillaan vallitsevan korkeasuhdanteen aikana alueitten väliset erot ovat kasvaneet, eikä niitä ole EU:n tavoite 1 -ohjelman avulla pystytty juurikaan kaventamaan", hän toteaa.

Itä-Suomen lääninhallituksen sivistysosaston päällikkönä Heikki Laakso on saanut selata aimo nivaskan hankerahoitushakemuksia. Kun jokainen hakemus käsittää ainakin peukalohangallisen paperia, urakka on melkoinen. Niinpä Laakso toivookin, että hakemukset olisivat hyvin harkittuja ja huolellisesti valmisteltuja.


Millaista arviointia hankkeissa tehdään?
Ohjelmakauden aikana ehtii tapahtua paljon


Euroopan unioni rakastaa paperia, niinpä erilaisten raporttien tekeminen on tullut hankeväelle tutuksi vuosien mittaan. Aina tivattujen tulosten mittaamisen Laakso myöntää EU-hankkeiden kohdalla ongelmalliseksi. Erityisen vaikeita arvioitavia ovat koulutushankkeet, joiden vaikutus ulottuu ajallisesti pitkälle. Investointihankkeiden kuten esimerkiksi Mikpoli-hankkeen tai Savonlinnasalin arviointi on helpompaa, sillä tulokset ovat heti nähtävillä.

Unionin rahalla käynnistetään uutta toimintaa

Rahanjaosta päätettäessä on huolellisesti laadittu ja puntaroitu rahoitushakemus rahoittajan mieleen. Tärkeänä Laakso pitää myös hankkeen innovatiivisuutta ja sitä, että hanke täydentää nykyisiä koulutuspoliittisia kansallisia tai alueellisia tavoitteita. "Hankerahoituksenhan pitäisi olla täydentävä, ei korvaava osa", hän huomauttaa. "Olennaisena pidän sitä, että on mietitty toiminnan jatkoa hankkeen jälkeen. Eihän tässä ole tarkoitus pyörittää hankkeita vain ohjelmakauden ajan ja sitten todeta että nyt se päättyi."

Lääninhallituksen sivistysosastot ovat EU:n rakennerahojen jaossa mukana nyt ensimmäistä ohjelmakautta. Kysymys EU-hankkeiden avulla aloitettujen toimintojen jatkumisesta hankerahoituksen loputtua saa Laakson mietteliääksi. Hän hämmästelee joidenkin edellisen ohjelmakauden hankkeiden saamaa kuuden vuoden rahoitusta samoin kuin sitä, että samoille hankkeille haluttiin rahoitusta myös tälle ohjelmakaudelle. "Silloin voi tietysti kysyä, onko kyseessä hanke vai pyritäänkö siinä korvaavaan valtionapu- tai valtionosuusjärjestelmään. Tämähän ei ole valtionapujärjestelmä, vaan EU-rahoituksella pyritään todella saamaan liikkeelle uutta kehittämistoimintaa", Laakso toteaa.


Miten eteläsavolaisten hankehakemuksille käy EU:n laajennuttua?


Lääninsivistysneuvos Heikki Laakso. Copyright: Minna Surakka

Hanketyöllä on hankala maine. Tavoitteet on saavutettava määräaikaan mennessä, ja työtahti on usein uuvuttava. Valmiita vastauksia hikoilun helpottamiseksi ei lääninsivistysneuvoksella ole. Yhtenä projektiväen jaksamiseen vaikuttavana seikkana hän pitää hankkeen järjestäjätahon sitoutumista ja sitä, missä määrin se vapauttaa henkilötyöresursseja hankkeen hoitoon.

Laakso peräänkuuluttaa selvää työnjakoa, jossa kukaan ei joutuisi oman työnsä ohella hoitamaan hankkeenkin töitä. Oman työn ohella raatajia hän tietää olevan siellä, missä varsinaisesta toiminnasta vastaavaa henkilökuntaa on vähennetty. "Se ei tietysti ole näitten hankkeitten tarkoitus", Laakso korostaa.

Itä-Suomen läänin maakunnista parhaan startin hanketyöhön sai läänin sivistysosaston päällikön arvion mukaan Pohjois-Karjala. Etelä-Savossakin aletaan nyt päästä juonesta kiinni - keväällä hyväksyttiin mm. suuren Mikpoli-hankkeen rahoitushakemus ja saatettiin loppuun Savonlinnasalin rakentaminen. Varsinaista menestysreseptiä Laakso ei ryhdy hanketyön tekijöille sanelemaan, tyytyy vain toivomaan maakunnan projektien löytävän yhteistyömalleja ja yhteisen näkemyksen siitä, mitä kehitetään.

Nettiradio Mikaelin arkistosta:

Linkit: