Luomukaupan kiemurat

Copyright: Auli Kekkonen

Luomuruoka ymmärretään vielä varsin yleisesti raaka-aineiksi, joista voi sitten tehdä mitä mielii. Kunhan miettii, mitä aineksia on saatavilla luomuna - kuorii perunat, pilkkoo vihannekset ja loihtii itse koko ateriakokonaisuuden. Tarjonta on monipuolistumassa, vaikka uusien luomutuotteiden saaminen kauppaan ja sitä kautta kuluttajan pöytään ei ole vielä aivan ongelmatonta.

Juurekset, kasvikset ja vilja ovat tutuimpia luomutuotteita ja niitä myydään eniten. Kehitys ei kuitenkaan ole jäänyt tähän. Valikoimat lavenevat, markkinoille tulee koko ajan uusia tuotteita ja teollisia jatkojalosteita kehitetään.

Teollinen luomueines - kuluttajan toive vai jalostajan haave?
Voiko joku haluta ruokaa, joka pilaantuu nopeammin ja on rumempaa kuin tavallinen? Ilmeisesti voi, jos kyse on luomuruoasta. Luomun tuotantoehtojen mukaisen jatkojalosteen valmistaminen ei ole kovin simppeli asia. Erikoistutkija Marita Leskinen Helsingin yliopiston Maaseudun tutkimus- ja koulutuskeskuksesta kertoo tuotekehityksen ja tutkimuksen tarpeesta.

Kauppa tarjoaa ja kuluttaja tekee valinnan
"Viime vuosina on tehty kovasti työtä luomutuotteiden saamiseksi kaupan hyllylle", toteaa prismajohtaja Ari Kuittinen Mikkelin Prismasta. Hän näkee luomutuotteet nykyisin osana jokapäiväistä tavaratarjontaa, mutta valikoimat saisivat olla laajemmatkin. Millainen on menevä luomutuote?

Luomusta on tullut hovikelpoinen
"Koko markkinoinnin kirjo on esillä, ennen kuin viljelemään kannattaa ryhtyä", kertoo viljelijä Ilkka Pietiäinen, jolla on vankka tuntuma luomun tuottamiseen ja kauppaamiseen. Nykyviljelijä pärjää ammattitaidon, suunnitelmallisuuden ja yhteistyön voimin. Eteläsavolaisen luomun juuret ulottuvat 70-luvulle.

Nettiradio Mikaelin arkistosta:

Linkit: