Luomutuotteiden ja lähiruoan puolestapuhujia riittää, teot laahaavat vielä perässä

Copyright: Mervi Sensio

Auringonhatuista tulee puolen vuoden palkka
Parin hehtaarin kaurapelto ei viljelijää elätä, mutta sama ala erikoiskasvia tuo jo puolen vuoden leivän pöytään. Näin on todennut Puumalan Ahonpellon nuori isäntä Hannu Pulliainen, joka kasvattaa auringonhattua periaatteella sitä saa, mitä tilataan. (Juttu on vuodelta 2003)

Hunajaista luomuherkkua eteläsavolaisittain
Suomessa on noin 40 päätoimista luomuhunajantuottajaa, ja melkein puolet heistä toimii Etelä-Savon alueella. Luomuhunajan tuotanto on kuitenkin vielä varsin pientä, sillä vain kaksi prosenttia Suomessa tuotetusta hunajasta on luomua. (Juttu on vuodelta 2002)

Kotimaiset koristekasvit nostavat egoaan
Kotokukkien ja villin luonnon huikeisiin mahdollisuuksiin uskovat toivovat kuluttajien vaativan kotimaista, sillä vasta sitten tukut ja kukkakaupat alkavat panostaa kotimaiseen tarjontaan. Tuoreet yrittäjät, alan kouluttaja ja opettaja kertovat, miten he auttavat kukka-alan kotimaistumista. (Juttu on vuodelta 2004)

Luomu etsii yhä paikkaansa ja asiakkaitaan
Luomu kaipaa rajua, trendikästä markkinointia, sitä tukevaa tutkimusta, bisneksen taitavia tuotteiden välittäjiä ja vahvan valtakunnallisen ja varakkaan äänitorven. Tätä mieltä ovat kolme erilaista luomutuottajaa. (Juttu on vuodelta 2005)

Luomu kaipaa tutkimusta
Luomututkijoihin kohdistuu paineita. Heiltä odotetaan tutkimustuloksia, joista voitaisiin päätellä luomun paremmuutta tai huonommuutta perinteiseen maataloustuotantoon verrattuna. Käytössä olevat tutkimusmenetelmät eivät välttämättä tuo esille luomun erityispiirteitä ja kuluttajien epätietoisuus jatkuu. (Juttu on vuodelta 2003)

Luomu rullaa Etelä-Savossa
Etelä-Savossa panostetaan vakaasti luomuun, vaikka sen autuaaksitekevyyttä kyseenalaistetaankin rankoin puheenvuoroin. Yrittäjä Petri Leinosella on 15 vuoden kokemus, luomumaidontuottajat Heli Ahonen ja Heikki Teittinen ovat mukana yhteisnavetassa, eikä luomulihantuottaja Mika Myllys riemuitse lihaskandaaleista. (Juttu on vuodelta 2001)

Luomukaupan kiemurat
Luomuruoka ymmärretään vielä varsin yleisesti raaka-aineiksi, joista voi sitten tehdä mitä mielii. Tarjonta on monipuolistumassa, vaikka uusien luomutuotteiden saaminen kauppaan ja sitä kautta kuluttajan pöytään ei ole vielä aivan ongelmatonta. (Juttu on vuodelta 2001)

Luomuprofessori edistää eläinten hyvinvointitutkimusta
Professori Anna Valrosin mielestä eläinten hyvinvointia voitaisiin edistää lisäämällä tietoa, yhteistyötä ja asiallista keskustelua. Anna Valros hoitaa eläinten hyvinvoinnin professuuria Helsingin yliopiston Ruralia-instituutissa Mikkelissä. (Juttu on vuodelta 2005)

Copyright: Mervi Sensio

Luomutuotteista haetaan elinvoimaa maaseudulle
Miltä maistuisi luomumarmeladista tehty makeinen, luomutoffee tai vaikkapa luomulihasta tehty palalihalaatikko? Tätä jää pakostakin miettimään vesi kielellä, kun silmäilee kirjavaa ja taatusti luonnonmukaisesti valmistettujen elintarvikkeiden luetteloa. (Juttu on vuodelta 2000)

Lähiruokaa enemmän tuokaa
Lähiruoka on turvallista, terveellistä ja sen käyttö tukee alueen elinkeinotoimintaa. Jotkut tuotteet kuten peruna ja kasvikset ovatkin suurkeittiöiden vakiotavaraa, mutta liha- kala- ja maitotuotteet eksyvät harvoin edes ammattilaisten pataan. (Juttu on vuodelta 2004)

Mitä on luomu?
Luomu on muotisana, joka saattaa jopa ärsyttää? Nettiradio Mikaeli kertoo luomusta suoraan ja suomeksi. (Juttu on vuodelta 1998)

Nokkonen tarjoaa kovan haasteen
Yksi suomalaisen luonnon monikäyttöisimmistä kasveista, nokkonen, yrittää tehdä uudenlaista paluuta suomalaisten ruokapöytiin, vaatekomeroihin ja jopa polttoaineeksi. Nokkonen on siitä harvinainen kasvi, että se kelpaa kaikkineen hyötykäyttöön. (Juttu on vuodelta 2004)

Terveysvaikutteiset elintarvikkeet ovat tulevaisuutta
Länsimaissa väki ikääntyy ja kasaa lautaselleen mielellään elintarvikkeita, joiden uskoo edistävän terveyttä. Mediassa myyvät jutut oloa kohentavista ruoka-aineista. Tutkijat sen sijaan ovat ymmällään. (Juttu on vuodelta 2000)

Ulla Lehtonen ja luonnonmukainen kotipuutarha
Ulla Lehtonen on tullut monille tutuksi luomukotipuutarhan puolestapuhujana radio- ja tv-ohjelmissa sekä monissa kirjoissaan. (Juttu on vuodelta 1999)

Unkarilaistutkijan elämäntyö siivittää yrttejä markkinoille
Unkarilainen tutkija Bertalan Galambosi tuli Suomeen parisenkymmentä vuotta sitten tutkimaan, minkälaiset yrtit maassa kasvaisivat. Sittemmin monista Puumalassa silloin kokeilluista kasveista on tullut vientituotteita. (Juttu on vuodelta 2004)

Uusvanhat viljalajit kasvavat Suomenkin pelloilla
Erikoisia viljoja viljellään Suomessa muutamien satojen hehtaarien alalla. Tattaria ja muinaisvehnää eli spelttiä on jo tuotteistettu. Suomesta on tullut myös tärkeä kuminan tuottaja. (Juttu on vuodelta 2002)

Voiko luonnontuotteilla tulla toimeen?
Miksi meille tuodaan koivunlehtiä, mausteyrttejä ja marjoja, kun omatkin ovat vielä hyödyntämättä? Luonnontuoteala on Suomessa niin alkutekijöissään, että ensimmäiset ammattitutkintoa suorittavat istuvat vielä koulun penkillä. (Juttu on vuodelta 2002)

Copyright: Matti Markkanen

Yrteistä elinvoimaa
Useimmille yrtit ovat tuttuja kaupoista ostettavista maustepurkeista ja -pusseista tai luontaistuotekauppojen tuotevalikoimista. Yrttien viljely onnistuu kotioloissakin, puutarhassa tai parvekelaatikossa, kunhan tietää muutamia perusasioita. Virpi Raipala-Cormierin haastattelu nettivideolla. (Juttu on vuodelta 2001)

Yrttejä ja yrittäjyyttä eteläsavolaisittain
Sekä viljeltyihin että luonnosta kerättyihin yrtteihin perustuva yrittäminen Etelä-Savossa on vielä pientä ja lapsenkengissä, mutta nousemassa tomerasti jaloilleen. Jotta bisnes elättäisi, tarvitaan viljelyn ja keruun lisäksi tuotekehittelyä, jatkojalostusta ja markkinointia. Luonnontuoteyrittäjä Sirkka Seppänen ja luomuyrttiviljelijä Päivi Avela kertovat yrteistä ja yrittäjyyden ehdoista. (Juttu on vuodelta 2002)