Metsäkoneiden historia tallentuu Lustoon

Copyright: Suomen metsämuseo ja metsätietokeskus Lusto

Koneellisen metsätalouden tallennusprojekti käynnistyi vuonna 2000 Suomen metsämuseo ja metsätietokeskus Luston aloitteesta. Projektin tarkoituksena on koota edustava otos metsäkoneita ja muuta keskeistä aineistoa sekä muistitietoa. Aineistosta kootaan metsätalouden koneellistumisesta kertova näyttely Luston uusiin näyttelytiloihin, jotka valmistuvat kesäksi 2004.

Metsätalouden koneellistumisen katsotaan Suomessa alkaneen 1950-luvulla, vaikka varhaisempiakin koneistamisyrityksiä oli ollut. Esimerkiksi jo 1900-luvun alkupuolella yritettiin rakentaa ensimmäisiä puunkaatokoneita ja 1940-luvulla alettiin käyttää maataloustraktoria puun kuljettamiseen välivarastosta kaukokuljetusten alkamiskohtaan.

Kuitenkin 1900-luvun puoliväliin saakka puunkorjuu oli pääasiassa lihastyötä. Metsätyömiehen tärkeimmät työvälineet olivat kirves, pokasaha ja kuorimarauta. Mies kaatoi puut, karsi ja kuori ne sekä kuormasi reen. Hevonen veti kuorman kuluttajan pihaan tai uittoväylän varteen. Puu korjattiin pääosin talvella.

Sitten alkoi voimakkaan koneellistumisen aika. 1950-luvun aikana moottorisaha oli syrjäyttänyt pokasahan ja justeerin ja 1960-luvulla hevoskuljetukset vähenivät ja maataloustraktorin käyttö vastaavasti lisääntyi. Vähitellen kuitenkin kuormaa kantavat metsätraktorit saivat jalansijaa suurilla hakkuualueilla ja ensimmäiset hakkuukoneetkin tulivat metsiin. Kohta niiden jälkeen ilmestyivät markkinoille harvesterit, jotka kaatavat, karsivat, katkovat ja kasaavat puut metsätraktorien kuljetettavaksi. 1980-luvulle tultaessa metsureiden työssä tapahtui suuria muutoksia: metsätyöstä tuli ympärivuotista ja metsäkoneiden käsittely vaati uudenlaista ammattitaitoa.

Copyright: Suomen metsämuseo ja metsätietokeskus Lusto

Punkaharjulla sijaitsevassa Suomen metsämuseo ja metsätietokeskus Lustossa on aloitettu koneelliseen metsätalouteen liittyvän historiallisen aineiston kerääminen ja tallentaminen. Kesällä 2004 Luston näyttelytilat kaksinkertaistuvat, kun konehalli sekä uudet asiakaspalvelu- ja museotekniset tilat valmistuvat. Laajennussuunnitelmassa on pyritty huomioimaan maisemalliset näkökohdat: entisten rakennusten tapaan uudessa osassa käytetään puurakentamisen uusinta tekniikkaa. Kokonaiskustannuksiltaan rakennushanke on noin 3,8 miljoonaa euroa, ja se on suunniteltu toteutettavaksi maa- ja metsätalousministeriön erityisavustuksella.

Nettiradio Mikaelin arkistosta:

Linkit: